289:n piristystä

[juhkal]

Imusta ja paosta olen short sideä koittanut tehdä jouhevaksi poistamalla valun ja koneistuksen väliset terävät reunat, en muuta. Imussa se on auttanut sen verran kuin oletinkin mutta pakopuolella ei nyt hirveästi, toki siellä ei käytetty sitä putkea...

[Antti66HT]

Ameriikan toimitukset tökkii nyt juu. Us partsilla olis hyllyssä kaksi nokkaa. EdB perf rpm ja comp 31-246-3

Asteet 230-236, eli ihan pirteä katunokka.

[Antti66HT]

Iahan hyviä parannuksia noin kotiporttauksesta.

Omassa 351w:ssa ei 7+ dcr harmittanut yhtään. ^

230 magnum nokka toi mukavan ryhdikkään tyhjäkäynnin ja mukavasti rock´n´rollia. Ehkä kulutus on korkeampi.

Onko tulossa screw in studit? keinuvivut? jouset?

[1223]

Compin 31-414-3 löytyy summitilta.
On myös 31-218-2

[1223]

Samaa mieltä Kaaran kanssa.
Noiden irti nyppiminen ei paljon voimaa vaadi.

[juhkal]

Testipaine oli se tavallinen 28 tuumaa. Eikös huonoa pakopuolta kannata kompensoida pidemmällä pakoduraatiolla.

Meinasin käyttää vanhoja keinuja ja studeja mutta uusia vakiojousia. Ihan ekana oli vain se performer 204/214 nokka mielessä joka pitäis sopia vakio-osien kanssa yhteen, siksi meinasin ne prässistuditkin pitää. Konehan on tosiaan paikoillaan ja kannet vaan irti eli alakerta pysyis sellaisenaan.

Joo on vakionokan säilyttäminenkin käynyt mielessä tai sitten vaan laittaa ne studit.

[Antti66HT]

Paljonkos tuolla männällä on ajettu. Pinnoitukset näyttää olevan vielä kyljessä...

[1223]

Moro

Mulla olis sopu hintaan porattu 302 alakerta missä on männät yms. Sopis varmaan tähän projektiin.
Heitä Yv jos kiinnostaa.

[Pappacosworth]

Mun silmään tuo männän kuva kertoo nakutuksesta. Pari ahdettua säätämätöntä konetta olen purkanut joissa kyseinen vika. Korjatulla koneella kuuli nakutuksen ennen säätöä.

[Antti66HT]

Testipaine oli se tavallinen 28 tuumaa. Eikös huonoa pakopuolta kannata kompensoida pidemmällä pakoduraatiolla.

Meinasin käyttää vanhoja keinuja ja studeja mutta uusia vakiojousia. Ihan ekana oli vain se performer 204/214 nokka mielessä joka pitäis sopia vakio-osien kanssa yhteen, siksi meinasin ne prässistuditkin pitää. Konehan on tosiaan paikoillaan ja kannet vaan irti eli alakerta pysyis sellaisenaan.

Joo on vakionokan säilyttäminenkin käynyt mielessä tai sitten vaan laittaa ne studit.

Vakionokalla ja jousilla on turha odottaa merkittävää otsikonmukaista piristysta
Nokka-akseleita tietty myydään vakiojousille sopiviksi, mutta optimaaliset ne eivät ole.

[juhkal]

Kone on tosiaan joskus avattu ja rempattu. Siitä kertoo ainakin se, että männät on 0.030 ylikoossa ja kansissa oli imuventtiilien ohjurit koneistettu pienemmiksi ja laitettu ohjurissa kiinni olevat tiivisteet.

Dekkitasot näyttää varmaan pahoilta, mutta niitä ei ole vielä putsattu... Koneistaja sanoi kansien dekkien olevan hyvässä kunnossa eikä olisi lähtenyt plaanaamaan niitä kun asiasta keskusteltiin.

Kiitos 1223 tarjouksesta! Pidän sen mielessä, mutta toistaiseksi koitan pärjäillä tämän vanhan koneen kanssa.

Autossa on muuten ohjaustehostin ja alkuperäinen ilmastointi, jos niillä nyt jotain merkitystä on. Ainakin se, että kompura haukkaa käydessään aika paljon tehoa, joten tyhjäkäynti täytyy olla suht vakaa.

Noista virtausarvoista vielä. Penkkien välillä on varmasti eroja, ja sellainen tuntuma näistä lukemista, että absoluuttiset imupuolen arvot on optimistisia ja pakopuolen arvot taas pessimistisiä. Toisiinsa nähden ne ovat kuitenkin vertailukelpoisia ja näyttäis että ei kannet nyt ihan pilalle menneet, vaikka ensikertalainen oonkin.

Tässä käyriksi piirrettynä omien kansien mittaukset ja netistä löydetyt kahdet vertailuarvot, toiset ford musclesta ja toiset speedtalk-forumilta. Niin ja kaikki käyrät on siis C6OE-valurautakansille.

Pähkäilen vielä tuon 260h:n ja muiden vaihtoehtojen kanssa (252h, performer, summit 1799 ja howards). Kaikkia noita on vielä hyllyssä paitsi howardsia. Staattinen puristus tulee olemaan se 8.7:1, ja noilla nokilla DCR pyörii 7.8-7.9 tuntumassa. Samoin valmistajan antama rpm range on aika hyvä, luokkaa 800-4800, paitsi 260h vähän korkeampi.

Suosituksia on melkein yhtä monta kuin ehdottajia, ja monet niistä vaikuttais olevan liian rajuja tähän kohteeseen. Isommilla nokilla dcr tippuu lisää, vaatisi enemmän remppaa kansiin, tiuhemman perän, uuden turbiinin jne. Kiitos kuitenkin porukalle ajasta ja vinkeistä.

[juhkal]

Ehdottomasti, eiköhän tää joskus valmistukin. Tää on hölmöjen kyselyjen lisäksi samalla pientä päiväkirjaa, ja voi näistä muillekin olla apua.

[juhkal]

Mites ton dekitasojen oikasu. Taitaa mennä huhaaks toi homma.
Mun ohje minimi, jos mäntiä ei vaihdeta. Yleensä -60 luvun avamattomat koneet on sen verran ajettuja, että männänrengasurat on kartiota ja männät kuluneet vaihtokuntoon, mutta jos niitä ei vaihdeta, niin sitten kuitenkin kone pois nokalta ja dekkien oikasu 0 tasoon. Uudet laakerit + nokkalaakerit ja männänrenkaat. Pykälän poisto sylintereistä. Kevyt hoonaus, männänrenkaiden viilaus / sovitus alakuolokohdassa. Ja nippuun. Sitten kannet kuntoon ja lopuksi huolellinen sisäänajo.
Tommosta virtausta pakopuolella ei kompensoida millään. Mä olen sanonut monesti, että teho muodostuu monesta pikkutekijästä ja tässä on yksi niistä.
Pitää myös huomioida, että normaaleilla flat tap nokilla nostot jää alle 0,5in, joten 0,5-0,6in virtausarvot ei mittauksissa ole kuin näölliseti kaunistamassa rautakansien huonoja virtauksia.
Jos koneella on paljon kilometrejä takana, voi käydä siten, että kun kansihomman jälkeen paineeet kasvaa työtahdeilla yläkerrassa, niin kohta on männänrenkaat palaneet ja männät sulaneet ohipuhalluksen seurauksena..
Männänrenkaita voi myös olla jumissa pikeentymisestä johtuen, jolloin mahdollinen kuvan tapaus tapahtuu melkoisella varmuudella.

Kannen virtauksen kannalta tärkeintä ei ole tuijottaa pelkästään maximaalista nokan +keinusuhteen saavutettua noston arvoa arvosteltaessa kansien paremmuutta. Kannen keskinoston virtauksella on suurempi vaikutus kannen tehollisessa toiminnassa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos max. noston virtausarvo kahdella kannella on sama, todennäköisesti se kansi joka keskinostolla virtaa paremmin, antaa myös paremman tehon käytännössä. Eli jos imuventtiilin max. nosto liikuskelee 0,6in korkeudella, keskinoston alue on silloin kahta puolta 0,3in, joka pitää saada myös virtaamaan tehokkaasti.
Vakio ja muutetun kannen arvoja ja paremmuutta kansien kesken on näin helpompi verrata toisiinsa. Pitää vain tietää kansia valittatessa venttiilin max. aukeaminen.

Näissä ford rautakansissa yleisesti imupuolen virtaus loppuu 0,6in ja muutaman CFM lisäys noston lisääntyessä ei enää tee tehoihin muutosta. Mekaaninen rasitus vain koneistossa kasvaa. Kanavat runnereiltaan on 145-150cc luokkaa ja tarkoittaa, että kanavaa pitää suurentaa ennen seetialuetta, sekä kasvattaa samalla venttiilikokoa jos virtausta halutaan lisätä.
Rajaksi tulee noin 190CFM jonka jälkeen "porttaus" alkaa vaatimaan aikaa, kärsivällisyyttä ja oikeasti osaamista.
Tiedän yhdet vanhat rautakannet, jotka on käyneet mun penkissä ja ne virtasivat huimat 232,8CFM 0,6in nostolla. Ja vielä käsittämättömät 230CFM 0,8in nostolla. Mutta noihin kansiin on poltettu aikaa useampia vuorokausia ja lisäksi hyvien CNC koneistettujen alukansien verran euroja. Mutta, mutta yleisesti noihin pelkkiin kanavatöihin riittää tunti/imu ja pako, kun niistä jo saa taulukoissa olevia arvoja, kunhan vain tietää mistä otetaan ja on hyvät työkalut, sekä tietysti taitavat kädet..

Kansien työjärjestyksestäkin vois kirjoittaa jotain.
Ensin kannet pestään sisältä ja päältä kunnolla. Sitten mahdollisesti hiekkapuhallus. Sitten tehdään kanavatyöt ja palotilan reunat kannentiivisteisiin sopivaksi ym. imu ja pakotiivisteiden sovitukset. Koppien, imukannen, sekä pakosarjan pulttien,apulaitteiden kierteiden aukaisu ja kannenpäistä öljyn valumakanavien suun avarrus 4kpl. Sitten studikoneistukset/kierteitykset ja tarvittaessa jousipohjan koneistukset. Sitten mahdollisesti ohjurit, seetityöt ja viimeistelymuotoilu kanavaan. Lopuksi kannen plaanaus. ja loppupesu. Mahdollisesti termacron kanavien tukkiminen M16 tulppa + silikoni.
Venttiileiden läppäys ja jousien shimmaus oikeaan korkoon.. jne.
Huomaatte, että vaiheita riittää--Niin ja voihan ne vielä lopuksi maalata ulkoapäin ajan sävyyn ja venttiilikoneiston alueelta öljyn valumisen parantamiseksi ja pinnan tiivistämiseksi.

https://www.fordmuscle.com/archives/200 ... /index.php

Niinhän siinä käytiin tässäkin hommassa että kokemattomana ruuvaajana yritin liian helpolla ja nopealla tavalla päästä eteenpäin ja jättää alakerran sikseen.

Olisi vain pitänyt heti nostaa kone kokonaisena irti niin kaikki ruuvaaminen olisi ollut helpompaa alusta asti. Aika näppärästi se kuitenkin kävi.

Eli suunnilleen noilla ylläolevilla kaaran vinkeillä jatkan eteenpäin. Ei vaan halunnut heti uskoa viisaampien neuvoja kun se tarkoitti isompaa työtä mitä olin suunnitellut.

Runkolaakereissa ja kk-laakereissa näkyy jo kuparit eli on paikallaan vaihtaa ne. Runkokaulat oli 0.010 alikoossa ja kk kaulat 0.020 alikoossa. Vanhoilla runkolaakereilla välykset kaikissa 0.0025 eli suurehko mutta kaiketi vielä ok. Nokkalaakereissa ei kuparia näy mutta muutamia pieniä jälkiä tullut nokan asennuksista, kai nekin olisi hyvä vaihdattaa.

Sylintereitä mittasin vanhalla männänrenkaalla. Yläpään "rapun" kohdalla renkaan päiden väli on 0.7mm ja alempana 0.8mm-0.9mm eli minun järjen mukaan kulumaa olisi max 0.2mm/3.14=0.064mm=0.0025". Toki nuo olisi parempi mitata oikealla sylinterimitalla.

Eli sylinterit ei ihan pahat, mutta eikö nuo männänrenkaiden välykset ole ihan liikaa? Ilmeisesti noin 0.4-0.5mm olisi sopiva, joten ohipuhallusta on tullut tuolta ja öljynkulutustakin varmaan.

Suunnitelmana olisi vaihtaa vanhat 1.585 korkuiset männät 1.605 korkeisiin flat topeihin (H273cp) ja höylätä dekeistä 0.3mm, jolloin saisi nolladekin ja hyvän quenchin. Puristukset myös nousisi noin 9.3. Onnistuuko laittaa samankokoiset uudet männät+renkaat ilman poraamista ja vain hoonauttaa koneistamolla, jos varsinaista poraamistarvetta ei ole?

Entäs mäntien painoero vanhempiin, kun pientä eroa varmaan kuitenkin on. Riittääkö että uudet männät&kankien yläpäät tekee keskenään saman painoisiksi? Ei kai tuollainen kone dynaamista painotusta tarvitse?

[juhkal]

Alakerran osat tuli vietyä koneistamolle, ja nyt ehtinyt hetken niitä ihmetellä kototallissa. Hiomolla tehtiin seuraavat työt:

-poraus 0.030 -> 0.040
-dekkien hionta 0.3mm etupäästä ja 0.4mm takapäästä, millä laskennallisesti saadaan nolladekki
-nokkalaakerien vaihto
-mäntien vaihto prässäys
-kampiakselin tarkistus ja kiillotus

Uudet männät on sealed power H273cp ja renkaat sealed power e251k plasma-moly. Männät painoi gramman tai kahden tarkkuudella saman kuin vanhat, joissa oli merkintä B715.

Puristukseksi on tulossa 9.2 ja dynaamiseksi 7.8 tai 8.4 riippuen käyttääkö laskemisessa nokan mainosasteita vai 0.050 asteita.

Alakerran osien haun jälkeen aika on mennyt putsaillessa lohkoa ja kampuraa. Jotain pientä likaa irtoaa varsinkin öljykanavista vaikka on käyneet hiomolla pesussa. Lohkoon vetäisin myös maalin päälle.

Kampiakselia puhdistaessa huomasin, että 3. runkokaulan kohdalla on aksiaalitukipinnoissa huokosia, hiontajälkiä sekä säröjä...samoin itse kaulalla pyöristyksen vieressä on n.50mm pitkä särö.

Huokoset siellä on jo 55 vuotta ollutkin, mikä ei varmaan haittaa mitään.

Huokosia

Hiontajäljet ovat toisessa aksiaalitukipinnassa, ne ei juuri tunnu sormenpäähän, mutta kynnellä tuntee. Lienee ok?

Aksiaalitukipinnan hiontajäljet

Akseli pitäisi siis kiillotuksen yhteydessä olla tarkastettu, mutta ei ollut mitään puhetta säröistä. Tom Monroen kirjan mukaan akseli on pilalla ja katkeaa pian jos siitä löytää särön, mikä ihan järkeenkäypää onkin, mutta voidaanko jotain säröjä sallia jossain paikoissa matalakierroksisessa koneessa..? Onko kampura romua vai vielä käyttökelpoinen tähän projektiin?

Aksiaalitukipinnan säröjä

Särö kaulassa pyöristyksen vieressä

Särö kaulassa

[juhkal]

Yksi kysymys vielä 1. nokkalaakerista. Monroe ja Fordin oma manuaali ohjeistaa asentamaan ekan nokkalaakerin 0.005-0.020" lohkon etupinnasta sisäänpäin. Uusi laakeri on asennettu kuitenlin 1mm eli 0.040" sisäänpäin. Onko tästä jotain haittaa, kun laakerin öljyreiät on kuitenkin lohkoon nähden oikein? Lohko on 65 mallia ja pieni öljyporaus on tulpattu. Ymmärtääkseni nämä detaljit liittyy nokan aksiaalisuunnan öljykalvotuentaan. Haittaako tuo isompi mitta jotain, samalla laillahan sinne nytkin tulee öljy mutta etäisyys vain on enemmän kuin ohjeistetaan? Itsellä ei ole laakerityökalua, muuten olisin sen jo hieronut eri kohtaan.

ohjeistettu etäisyys 0.005-0.020"