Sekalaista keskustelua mootoriaiheisiin liittyen

[Pappacosworth]

Tämän takia mä oon panostanut tiedonkeruusen, kun näitä säätelen. Kun saan paketin valmiiksi niin eculta tulevien tietojen lisäksi tulee laajakaista, ahtopaine, polttoaineen paine, pakokaasun lämpötila, nakutus analogitietona ja audiona. Lisäksi seosmittarit poikkeustilanteisiin kun happi-anturiin ei voi luottaa.
Toinen asia on säätöohjelmistot ja lokitiedostojen analysointi, pystyn lukemaan kaikki ecun lukemat anturit ja toimilaitteet. Lokitiedosto voi olla vaikka 2 tuntia pitkä, olen itse muokannut kaavat ja filtterit niin että saan tarkan tiedon moottorin toiminnasta. Kymmenen vuotta opetellut, ja koko ajan oppii lisää ja saa enemmän irti niin autoista kuin säätölaitteistosta.
Pitäis varmaan säädellä uusiksi niitä alkupään autoja, kun on taidot kehittynyt siitä. Vois vielä lähteä enemmän tehoa...

[Kankkis]

Ja sanon vieläkin, että täydellä kaasulla ei käytetä 14:1 puristussuhdetta. Osakaasualueella puristussuhdetta voidaan nostaa. Ei se polttoaineen puristusten kestävyys ole miksikään muuttunut. Jos se tuon kestää, niin täytös on vajaa..
2000 luvun alussa Saab teki muuttuvapuristeisen moottorin. Sen puristussuhde muuttui 7,5-14:1 välillä kuormituksesta riippuen. Osakaasulla mentiin 14:1 ja 1,5barin ahdoilla 7,5:1 suhteilla.

Miller-jaksossa imuventtiili jätetään auki pidempään kuin se olisi Otto-syklisessä moottorissa. Itse asiassa puristusisku on kaksi erillistä sykliä: alkuosa, kun imuventtiili on auki, ja lopullinen osa, kun imuventtiili on suljettu. Tämä kaksivaiheinen sisäänsyöttö luo ns. "Viidennen" iskun, jonka Miller-sykli esittelee. Kun mäntä liikkuu aluksi ylöspäin siinä, mikä on perinteisesti puristusiskua, varaus poistuu osittain takaisin edelleen avoimen imuventtiilin kautta. Tyypillisesti tämä varausilman menetys johtaisi tehon menetykseen. Miller-jaksossa tämä kuitenkin kompensoidaan käyttämällä mekaanista ahdinta . Ahtimen on tyypillisesti oltava tilavuusahdin ( Roots/ruuvi), koska se kykenee tuottamaan ahtoa moottorin suhteellisen alhaisilla kierrosnopeuksilla. Muutoin alhaisen kierrosluvun teho kärsii.

Miller-syklin moottorissa mäntä alkaa puristaa polttoaine-ilma-seosta vasta, kun imuventtiili sulkeutuu; ja imuventtiili sulkeutuu sen jälkeen, kun mäntä on kulkenut tietyn matkan alakuolokohdan yläpuolelle: noin 20 - 30% männän kokonaismatkasta tämän ylöspäin suuntautuvan iskun kohdalla. Joten Miller-syklimoottorissa mäntä tosiasiallisesti puristaa polttoaine-ilma-seoksen vain jälkimmäisen 70% - 80% puristusiskun aikana. Puristusiskun alkuosan aikana mäntä työntää osan polttoaine-ilma-seoksesta edelleen avoimen imuventtiilin läpi ja takaisin imusarjaan.

Sovella nyt tätä sitten jälkiasennus ahtosarjoihin...

En missään vaiheessa puhunutkaan että noita hyödynnettäisiin jälki ahtamis paketeissa vaan toin faktan esille että kyllä nykysin pystytään käyttämään suuria puristus suhteita normi bensalla.

[Pappacosworth]

Mun pointti tähän asiaan on se että millään kaavoilla ja kertoimilla sitä asiaa ei saa optimiin, vaan tiedonkeruu ja säätö. Ja joka autoon erikseen, ei toimi kaverin "samanlaisen" auton softalla. Liian monta muuttujaa, eri moottorin komponentit, eri softaversiot, välitykset ym ym.
Säätämällä ei kuitenkaan voi korjata rakennevirheitä jota rakentamisessa on tullut. Nakutus voidaan saada pois mutta tehon kustannuksella.

[JaniC]

Ei taida saada leimaa jos laittaa foxiin?

[Mexico65]

https://www.allfordmustangs.com/forums/ ... guide.html

[Firebolt]

302 +25% jää ainoastaan alle 100 kuutiotuumaa vajaaksi