1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Tervehdys, kyseessä on jo ammoin alettu täys"entisöinti" jossa koko auto on pantu remonttiin. Kori on vahvistettu Trans-Am speksien mukaisesti ja etupäässä on mm. Shelby tiputus. Remontin aloituksesta on jo pitkälti toistakymmentä vuotta, ja sen ovat
aloittaneet muut kuin minä, jonka pitäisi nyt viedä homma pikkuhiljaa loppuun. Autosta ei ole ollut tarkoitus tehdä mitää rata-autoa vaikka kori ja alusta on sen tyyppiseksi rakennettu. Paremmaksi katu autoksi lähinnä.
Takapää tuottaa vähän ongelmia. Kuvassa on taka jousien ja akselin väliin laitettu 2 tuuman välipalat ja syytä en muista,että miksi?
Vaatiko Shelby tiputus perä laskemisen. Jouset ovat uudet C7ZZ-5560-M merkinnällä. Jousien puslat ovat kummassakin päässä uretaania. Pitäisikö olla toisessa päässä kumiset, jotta jousella olisi pelivaraa liikkua edestakaisin. Iskarit ovat Koni Classicit.
Traction barit pitää vielä hitsata etupäästään koriin. Onko siinä jotain mitä pitäisi tietää, esim onko autossa oltava kuormaa päällä oikean asennon saavuttamiseksi? Etu ja takarunko on tuettu apupalkeilla, tosin pultatuille sellaisilla. Onko jotain mitä pitäisi muuttaa tai onko hyvä näin. Kävin läpi viestejä, mutta en oikein löytänyt vastauksia näihin tuumailuihini. Auto on sama, johon tuolla moottoripuolella tuli Summitilta 302 365 hp moottori.
aloittaneet muut kuin minä, jonka pitäisi nyt viedä homma pikkuhiljaa loppuun. Autosta ei ole ollut tarkoitus tehdä mitää rata-autoa vaikka kori ja alusta on sen tyyppiseksi rakennettu. Paremmaksi katu autoksi lähinnä.
Takapää tuottaa vähän ongelmia. Kuvassa on taka jousien ja akselin väliin laitettu 2 tuuman välipalat ja syytä en muista,että miksi?
Vaatiko Shelby tiputus perä laskemisen. Jouset ovat uudet C7ZZ-5560-M merkinnällä. Jousien puslat ovat kummassakin päässä uretaania. Pitäisikö olla toisessa päässä kumiset, jotta jousella olisi pelivaraa liikkua edestakaisin. Iskarit ovat Koni Classicit.
Traction barit pitää vielä hitsata etupäästään koriin. Onko siinä jotain mitä pitäisi tietää, esim onko autossa oltava kuormaa päällä oikean asennon saavuttamiseksi? Etu ja takarunko on tuettu apupalkeilla, tosin pultatuille sellaisilla. Onko jotain mitä pitäisi muuttaa tai onko hyvä näin. Kävin läpi viestejä, mutta en oikein löytänyt vastauksia näihin tuumailuihini. Auto on sama, johon tuolla moottoripuolella tuli Summitilta 302 365 hp moottori.
- starsky
- Aina äänessä
- Viestit: 1684
- Liittynyt: 10 Marras 2012, 16:46
- Auto: 1966 ht
- Paikkakunta: Kuopio
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Foorumin hakutoiminto rajaa automaattisesti jäsenalueiden osumat pois. Jäsenalueet löytyvät mm. viestiketjusta Jäsenet, päivitelkää jäsennumero profiiliinne. Suosittelemaan harkitsemaan jäseneksi liittymistä.
Puslat voivat olla kaikki takapäässä uretaania, jousen toiminta ei vaadi nivelöintikohdissa edestakaista liikettä.
Korotuspala on teknisesti aina huono ratkaisu muuttaa perän uintitasoa. Kannattanee harkita sopivien takajousien hankintaa. Tehdasjousilla perä ui korkealla ja pudotusjousilla (etu-/takasilmukka asemoitu eri kohtaan) saa ilman korotuspaloja perän sopivaan korkeuteen.
Oman asennukseni kokemuksista antaisin ainakin ohjeen, että kiinnitä traction barit vasta sitten, kun olet saanut auton ajoon ja takajouset ovat asettuneet asemiinsa. Uusien jousien kanssa tapahtuu alussa asettumista ja sinun nykyisten jousien historia on tuntematon, joten asettunevat nekin johonkin alkuajojen jälkeen. Hitsatessa tietysti auto uintitilassa (renkaiden päällä) ja ei tietysti haittaa, jos saa takajousille kuormaa normaalin ajotilanteen mukaisesti.
Välipaloilla pudotetaan takapäätä ja eivät liity mitenkään etupään Shelby-modiin. C7ZZ-5560-M ovat 67-73 mallien vakiot tehdasjouset. 64-66 mallille C4ZA-5556N. Ei haitanne ajoa, mutta tuosta voi johtua noin ison korotuspalan tarve tai sitten on vaan haluttu pudottaa takapäätä reilusti alas.Becker kirjoitti:Kuvassa on taka jousien ja akselin väliin laitettu 2 tuuman välipalat ja syytä en muista,että miksi?Vaatiko Shelby tiputus perä laskemisen. Jouset ovat uudet C7ZZ-5560-M merkinnällä. Jousien puslat ovat kummassakin päässä uretaania. Pitäisikö olla toisessa päässä kumiset, jotta jousella olisi pelivaraa liikkua edestakaisin.
Puslat voivat olla kaikki takapäässä uretaania, jousen toiminta ei vaadi nivelöintikohdissa edestakaista liikettä.
Korotuspala on teknisesti aina huono ratkaisu muuttaa perän uintitasoa. Kannattanee harkita sopivien takajousien hankintaa. Tehdasjousilla perä ui korkealla ja pudotusjousilla (etu-/takasilmukka asemoitu eri kohtaan) saa ilman korotuspaloja perän sopivaan korkeuteen.
Viestiketjussa 66ht apurunkojen yhdistäjät ja traction bar on hieman infoa.Becker kirjoitti:Traction barit pitää vielä hitsata etupäästään koriin. Onko siinä jotain mitä pitäisi tietää, esim onko autossa oltava kuormaa päällä oikean asennon saavuttamiseksi? Etu ja takarunko on tuettu apupalkeilla, tosin pultatuille sellaisilla. Onko jotain mitä pitäisi muuttaa tai onko hyvä näin.
Oman asennukseni kokemuksista antaisin ainakin ohjeen, että kiinnitä traction barit vasta sitten, kun olet saanut auton ajoon ja takajouset ovat asettuneet asemiinsa. Uusien jousien kanssa tapahtuu alussa asettumista ja sinun nykyisten jousien historia on tuntematon, joten asettunevat nekin johonkin alkuajojen jälkeen. Hitsatessa tietysti auto uintitilassa (renkaiden päällä) ja ei tietysti haittaa, jos saa takajousille kuormaa normaalin ajotilanteen mukaisesti.
Tähän on mahdoton vastata tietämättä tarkkaan mihin käyttöön olet autoa rakentamassa. Rata-ajoon ei siis ole tulossa. Teknisesti tehtaalta sellaisenaan tullut Mustang on ihan ajettava normaalissa cruisingkäytössä. Traction-bareilla saadaan kuriin voimakkaissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa renkaan luistosta johtuva pompotus. Perän sivusuuntainen liike saadaan esim. Panhard-ratkaisulla kuriin. Tasauspyörästön lukolla ei ala toinen puoli jauhamaan tyhjää jne.Becker kirjoitti:Onko jotain mitä pitäisi muuttaa tai onko hyvä näin.
- starsky
- Aina äänessä
- Viestit: 1684
- Liittynyt: 10 Marras 2012, 16:46
- Auto: 1966 ht
- Paikkakunta: Kuopio
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Lehtijousikoodeja on aika läjä, ohessa vielä lisäinfoa.
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Kyllähän se nivellys jousen takapäässä mahdollistaa ja pitääkin mahdollistaa jousen pituuden muuttumisen joustotilanteessa. Kun jousi kaareutuu niin sehän lyhenee ja kun oikenee se pitenee.starsky kirjoitti:Puslat voivat olla kaikki takapäässä uretaania, jousen toiminta ei vaadi nivelöintikohdissa edestakaista liikettä.
Mustang -67HT
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Kiitos starskylle tyhjentävästä vastauksesta. Jäsenhakemus lähetetty
Auto on tarkoitettu nopeaan katuajoon, ja kun kerran iso remontti oli edessä, niin halusin siitä vakio Mussesta poikkeavan.
Ja näin ollen siihen on tehty rata-ajo tyyppiset vahvistukset ja lisäykset ilman sen kummempia luokitustodistuksia noudattaen.
Lopputulos tullee olemaan ihan mielenkiintoinen. Tarkoitus on kuitenkin, että se mikä tehdään, niin tehdään kunnolla.
Ja sitten noihin muutoksiin.
Kaikki alustassa on uutta paitsi perän kuoret ja vetarit. Uusi lukkoperä on asennettu, mutta kun vain jostain löytäis dokumenttia
että mikä välitys ja mikä lukko. Luultavasti Detroit Locker.
Välipalat poistetaan ja katsotaan mihin perä asettuu. Saattaneeko olla että se on hieman pystyssä keulaan verrattuna. Etupään kierrejouset ovat uudet ja sinisen väriset, muuta en niistä juuri nyt tiedä.
Lehtijouset ovat siis uudet ja liittämäsi taulukon mukaan ovat jäykintä sorttia eli 665 lb. eli soveltuvat hyvin alustakokonaisuuteen mielestäni. Ne tuskin käytössä kovin paljoa laskeutuvat, mutta hakevat varmaan paikkaansa. En viitsisi lähteä hankkimaan uusia jousia uusien tilalle, kun tuota menopuolta riittänee aivan tarpeeksi muutenkin. Kun kaikki puslat ovat uretaania, niin kannattaako edes miettiä panhard tangon asennusta kun kyseessä on kuitenkin etupäässä maantieajoa.
Apurungot poistetaan toistaiseksi ja traction barit asennetaan kun autolla on jonkin verran ajettu. Mulla on nuo apurungot pultattavaa tyyppiä, kun heräsin niiden olemassaoloon vasta kun alusta oli maalattu epoxilla, mutta ilmeisesti pultattavakin ajaa asiansa näin siviilikäytössä.
Tässä tulikin roppakaupalla hyviä ohjeita, joten nämä harmaat alueet alkavat vähetä pikkuhiljaa.
IronHorselle myös kiitos kommentista.

Auto on tarkoitettu nopeaan katuajoon, ja kun kerran iso remontti oli edessä, niin halusin siitä vakio Mussesta poikkeavan.
Ja näin ollen siihen on tehty rata-ajo tyyppiset vahvistukset ja lisäykset ilman sen kummempia luokitustodistuksia noudattaen.
Lopputulos tullee olemaan ihan mielenkiintoinen. Tarkoitus on kuitenkin, että se mikä tehdään, niin tehdään kunnolla.
Ja sitten noihin muutoksiin.
Kaikki alustassa on uutta paitsi perän kuoret ja vetarit. Uusi lukkoperä on asennettu, mutta kun vain jostain löytäis dokumenttia
että mikä välitys ja mikä lukko. Luultavasti Detroit Locker.
Välipalat poistetaan ja katsotaan mihin perä asettuu. Saattaneeko olla että se on hieman pystyssä keulaan verrattuna. Etupään kierrejouset ovat uudet ja sinisen väriset, muuta en niistä juuri nyt tiedä.
Lehtijouset ovat siis uudet ja liittämäsi taulukon mukaan ovat jäykintä sorttia eli 665 lb. eli soveltuvat hyvin alustakokonaisuuteen mielestäni. Ne tuskin käytössä kovin paljoa laskeutuvat, mutta hakevat varmaan paikkaansa. En viitsisi lähteä hankkimaan uusia jousia uusien tilalle, kun tuota menopuolta riittänee aivan tarpeeksi muutenkin. Kun kaikki puslat ovat uretaania, niin kannattaako edes miettiä panhard tangon asennusta kun kyseessä on kuitenkin etupäässä maantieajoa.
Apurungot poistetaan toistaiseksi ja traction barit asennetaan kun autolla on jonkin verran ajettu. Mulla on nuo apurungot pultattavaa tyyppiä, kun heräsin niiden olemassaoloon vasta kun alusta oli maalattu epoxilla, mutta ilmeisesti pultattavakin ajaa asiansa näin siviilikäytössä.
Tässä tulikin roppakaupalla hyviä ohjeita, joten nämä harmaat alueet alkavat vähetä pikkuhiljaa.
IronHorselle myös kiitos kommentista.
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
On niistä vähän apua mutta kiinteät ovat paremmat.Becker kirjoitti:Apurungot poistetaan toistaiseksi ja traction barit asennetaan kun autolla on jonkin verran ajettu. Mulla on nuo apurungot pultattavaa tyyppiä, kun heräsin niiden olemassaoloon vasta kun alusta oli maalattu epoxilla, mutta ilmeisesti pultattavakin ajaa asiansa näin siviilikäytössä.
Niinhän sä vielä luuletBecker kirjoitti: kun kyseessä on kuitenkin etupäässä maantieajoa.

Kannattaa. Mene taka-akselin kohdalle ja pökkää autoa kylkeen ja katso, kuinka paljon se heilahtaa vaikka olisi uretaanipuslat. Sitten menet sellaisen Mussen viereen, jossa on Panhard ja pyydät omistajaa tai lupaa tehdä sama ja katsot kuinka etupää heilahtaa enemmän kuin takapää.Becker kirjoitti:Kun kaikki puslat ovat uretaania, niin kannattaako edes miettiä panhard tangon asennusta kun kyseessä on kuitenkin etupäässä maantieajoa.
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Kiitos kommentista Arto65FB,
Toki hitsattava apurunko on jäykempi, mutta luulisin pultatullakin pärjäävän. Katsotaan nyt kun niin pitkälle päästään.
Maantieajoa ehdottomasti
Radalle ei ole rahaa, enkä halua riskeerata hyvin tehtyä autoa (sitten joskus) fender bendereihin.
Suurin riski lienee että setti lähtee kuivumaan
Panhard tanko sinällään ei ole poisuljettu, mutta pidetään se mietintämyssyssä.
Toki hitsattava apurunko on jäykempi, mutta luulisin pultatullakin pärjäävän. Katsotaan nyt kun niin pitkälle päästään.
Maantieajoa ehdottomasti

Suurin riski lienee että setti lähtee kuivumaan

Panhard tanko sinällään ei ole poisuljettu, mutta pidetään se mietintämyssyssä.
-
- Addikti
- Viestit: 443
- Liittynyt: 29 Touko 2004, 00:25
- Auto: 66 HT 289+T5
65 K-CODE avo
62 Falcon 3d wagon
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Moro
Laita se panhard vaan.
Rauhoittaa aivan törkeästi ajoa.
Mulla on toinen panhardilla ja toinen ilman ja kun tekee ton testin mistä tossa aiemmin puhuttiin huomaa ison eron. Ja ajossa sen sitten vasta huomaakin.
Juha
Laita se panhard vaan.
Rauhoittaa aivan törkeästi ajoa.
Mulla on toinen panhardilla ja toinen ilman ja kun tekee ton testin mistä tossa aiemmin puhuttiin huomaa ison eron. Ja ajossa sen sitten vasta huomaakin.
Juha
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Moro 1223 ja kiitos kommentista
Ilmeisesti se Panhard tanko täytyy pistää vakavan harkinnan alle kun viisaammat
niin suosittaa
Ilmeisesti se Panhard tanko täytyy pistää vakavan harkinnan alle kun viisaammat
niin suosittaa

Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Onko kellään kokemusta näistä Maierin takajousista
Väittävät, että heidän jousillaan ja Bilsteinin iskareilla ei traction bareja
tarvita ollenkaan, ja perän tiputusta tulisi tuuman verran. Hinnatkin olisivat maltillisia.
http://www.maierracing.com/product/must ... f-springs/
http://www.maierracing.com/product/bils ... ocks-rear/

tarvita ollenkaan, ja perän tiputusta tulisi tuuman verran. Hinnatkin olisivat maltillisia.
http://www.maierracing.com/product/must ... f-springs/
http://www.maierracing.com/product/bils ... ocks-rear/
- Homer65
- Over The Top
- Viestit: 4857
- Liittynyt: 29 Touko 2004, 00:25
- Auto: Mustang HT-65, 327 cid stroker, A5, 9", grey
- Paikkakunta: Lohja
- Viesti:
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Apurungoilla tarkoitat varmaan niiden yhdistäjiä, mutta miksi ne pitää poistaa? Ajettavuuteen niiden merkitys on kuitenkin iso, ihan kadullakin. Jos auto on kaaritettu, voisi niiden poistamista kai harkita, muuten ei muuta kun hitsaat kiinni.
Selvänä ei saa ja kännissä ei pysty!!
MUSTANG HT-65, 327 stroker, A5, 9", grey
MUSTANG HT-65, 327 stroker, A5, 9", grey
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Niin tuolla ylempänä starsky oli sitä mieltä, että vasta kun takapään lehtijouset ovat hakeneet paikkansa, niin vasta sitten apurunkojen yhdistäjät asennetaan paikalleen. Mun mielestäni tuossa on kyllä vissiä logiikkaa. Mutta yhdistäjät ilman muuta
tullaan asentamaan, niistä on hyötyä.
tullaan asentamaan, niistä on hyötyä.
- Antti66HT
- Superpölöttäjä
- Viestit: 2112
- Liittynyt: 29 Touko 2004, 00:25
- Auto: -66 HT, pelastettu museoinnilta...
- Paikkakunta: Tampere
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Nuo shelby-barit kannattaa asentaa jousien asettumisen jälkeen. Apurunkojen yhdistäjillä ei paljon ole merkitystä jousien asettumisen kanssa. Aja nyt sillä autolla vähän, ja laittele sitten lisää tankoja. Opit tuntemaan auton.
Shelby barssit ja lehti jouset toimivat niin kauan, kunnes saat pitävämmät renkaat ja liikaa tehoa
Sitten menee taas uusiks kuitenkin

Shelby barssit ja lehti jouset toimivat niin kauan, kunnes saat pitävämmät renkaat ja liikaa tehoa

Sitten menee taas uusiks kuitenkin


- starsky
- Aina äänessä
- Viestit: 1684
- Liittynyt: 10 Marras 2012, 16:46
- Auto: 1966 ht
- Paikkakunta: Kuopio
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Juu, eli omakohtainen kokemus on se, että uudet jouset "notkahtivat" ajossa (ensimmöiset noin 200 km, autossa 4 hlö) siten, että perä putosi noin 3-4 cm alkuperäisestä uintikorkeudesta. Tätä kun ihmettelin kerholaisten kanssa Botniaringillä, niin kuulin olevan normaali ilmiö.Becker kirjoitti:Niin tuolla ylempänä starsky oli sitä mieltä, että vasta kun takapään lehtijouset ovat hakeneet paikkansa, niin vasta sitten apurunkojen yhdistäjät asennetaan paikalleen. Mun mielestäni tuossa on kyllä vissiä logiikkaa. Mutta yhdistäjät ilman muuta tullaan asentamaan, niistä on hyötyä.
Eli Traction barit kannattaa laittaa vasta jousien asetuttua.
Apurunkojen yhdistäjät ovat tietysti eri juttu - ne voi laittaa milloin tahansa.
Re: 1965 Fstbk taka-akselin säätöpalat
Mua nyt jäi vähän kiinnostamaan nuo Maierin takajouset. Onko väitteillä perää, että ei tarvitse traction bareja. Täytyy vaklailla jos kellä on mitään kokemuksia niistä. Tää mun on sellainen rauhallinen projekti, että kerkee hyvin tutkimaan mitä hankkii ja milloin.
Täältä on kyllä tullut hyviä kommentteja.
Tässä on muuten aika hyvä ohje moottorin kumityynyn vahvistamiseksi:
http://www.erareplicas.com/fiaman/engine/mountmod.htm
Täältä on kyllä tullut hyviä kommentteja.
Tässä on muuten aika hyvä ohje moottorin kumityynyn vahvistamiseksi:
http://www.erareplicas.com/fiaman/engine/mountmod.htm