Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Kohteena siis '66 Mustang, 289 C-koodi, C4 2.80 perävälityksellä. Tietääkseni vakio männät matalilla puristuksilla, kannet, nokka ja turbiini. Vakio valupakosarjat ja tuplaputket. Auto tuli penkitettyä alkuperäiskunnossa ja silloin sieltä löytyi ~130hp ja 280Nm koneelta.

2 vuotta sitten vaihdoin alkuperäisten 2V-imusarjan ja autoliten tilalle Weiand Street Warrior-imusarjan ja 500cfm Edelbrock 1404:n. Sytytyspuolelle tuli alkuperäisen jakajan sisään Pertronix I ja Flamethrower-puola. Näillä muutoksilla, tosin eri penkissä mitattuna, löytyi ~150hp ja 310Nm. Tuon jälkeen kaasaria tuli vielä säädettyä paremmille AFR:lle, joten ehkä muutama heppa tuli lisää.

Molempien dynomittausten käyrät liitteenä. Alemmassa käyrässä vasta yli 3000rpm tulokset on jokseenkin käyttökelpoisia. Ajoin itse rullilla ekaa kertaa ja laatikko tietysti vaihtoi pienempää pykälää silmään ja turbiinistakin tuli jotain luistoa, joten siksi alle 3000rpm vääntökäyrä on mitä sattuu.

Tänä talvena on tarkoitus tehdä lisää piristelyä vinguttamalla kansien pakokanavista thermactor-patit pois, siistiä hieman ja kohdistaa pakosarjoihin eli ns. port match. Sen lisäksi jokin mieto viritysnokka. Vahvimpina vaihtoehtoina tällä hetkellä:
- Edelbrock Performer 2122 eli 270/280 mainosasteet, 204/214 0.050-asteet ja .448/.472 nostot, LSA112. RPM Range Idle-5500.
- JEGS vastaava performer-kopio, jossa muuten samat speksit mutta mainosasteet 262/272 eli aavistuksen jyrkemmät rampit. RPM Range 1500-4000.
- Howards 212001-14. Tämä on vähän performer-nokkaa miedompi,mutta saattaisi hyvin soveltua käyttöön. 255/261 mainosasteet, 201/207 0.050-asteet ja .437/.448 nostot, LSA114. RPM Range 600-4800.

Mitä mieltä noista nokkavaihtoehdoista? Performer-nokista löytyy paljon kirjoitteluita ja kokemuksia, mutta tuosta Howardsista ei löydy juuri mitään. Howardsi on vähän miedompi, vähän jyrkemmät rampit ja suurempi LSA. Mitenkähän se mahtaa käyttäytyä verrattuna performeriin? RPM-range ainakin tuntuis hyvältä ja overlappia on vähän, mikä kaiketi parantaa hyötysuhdetta ja dynaamista puristusta.

Kannet ovat rail type keinuvivuilla ja prässätyillä studeilla. Tarkoitus on säilyttää prässätyt studit, joten nokaksi tulee loivaramppinen, maltillisilla nostoilla ja jousipaineilla. Jouset vaihdan uusiin vakiojousiin (Melling VS350) ja venttiilivarren kumit myös. Muuta remppaa en niihin ajatellut tehdä ellei tarvitse, mutta onko jotain mikä ehdottomasti kannattaa? Plaanaus?

Samalla tulee uusi vesipumppu, bensapumppu, jakopää, ehkä öljypumppu..? Onko jotain suositeltavia tai vältettäviä osamerkkejä? Millaiset venttiilivarrenkumit kannattaa laittaa? Niitä näkyy olevan useamman tyyppisiä ja jotkut vaatii koneistustyötä sopiakseen.

Auto on kevyessä kruisailukäytössä, kaupunkiajoa ja mutkateitä. Käytetyin kierrosalue on suunnilleen 1000-3000 rpm, välillä kiihdytyksissä ehkä vähän 4000 päälle. Huipputehoja ja ylärekisteriä ei haeta, vaan kaasuunvastaavuutta ja matalien sekä keskikierrosten vääntöä. Numeroina tavoitteena ehkä jotain ~230hp & ~350 Nm. Vaikka mustangeja ei hankitakaan bensansäästämistä varten, niin tavoite on pitää kulutus maltillisena ja hyötysuhde hyvänä, jotta sillä malttaa ajella tulevaisuudessakin kun bensa maksaa 5e/l.

Tämä viesti vie vuosia taaksepäin. Mulla oli kanssa thermactor-patit mutta narrow slot kansissa. Snurrasin ne patit pois eikä varttimailin loppunopeus pudonnut. Sitten sain AFR185-kannet ja vähän niiden mukaan turasin taas rautakansia, eikä vieläkään loppunopeus pudonnut. Sitten reality check, Mexico tekee tunti per kanava sellaiset 300 hp rautakannet ja 8h per kanava 400 hp. Eli oikeilla jäljillä olet, eli power is in the air.

Terve,

ehdottomasti kansien studi tasosta n.6 mm pois, ja Screw in studit kansiin...

Moi

Mites olis nokaksi tällainen.
https://www.summitracing.com/parts/sum-k3601/make/ford
Olis imupuolellakin nostoa.

Toivottavasti ei mene kovin off-topiciksi,
mutta aihe pisti silmiin kun sattuu tuo avo-66 olemaan erittäin vakioksi remontoidulla C-koodisena myös, 3 pykälä manuaalilla tosin, niin käyttömukavuuden kannalta kaikkein eniten on tullut kaivattua siihen tiheämpää peräruuvia samaisen 2,80 sijaan.
Jo tuossa HT.ssa oleva 3.00 toimi silloisen vakion koneen ja C4:n kanssa erittäin paljon miellyttävämmin ja ei "väännätä" sillätavoin keljusti.

Kiitos näkemyksistä! Itsellä harrastus tosiaan alkutaipaleella mutta hienoa kun foorumilta löytyy kokemusta ja voi kysellä hölmöjä.

Luulin että tuo Lsa kannattais pitää katumoottorissa yli 110 ja kapea lsa soveltuisi sitten kierroskoneisiin. Se on totta että dynaaminen puristus tippuu lsa:n kasvaessa. Tein jotain simppeleita laskelmia noille nokille verrattuna vakionokkaan ja niiden mukaan dynaaminen puristus olisi luokkaa 7.7 vakiolle ja 7.6 noille vaihtoehdoille. Ei siis suurta pudotusta, mutta asia ei varmaan ole noin yksinkertainen. Kun haki mietoja nokkia lsa 108:lla niin compin 240h jäi summitin listasta käytännön vaihtoehdoksi. Miksei sekin kävisi, liikkuuhan silläkin kaasua vakionokkaan verrattuna selvästi enemmän.

Pitää muuten mittailla palotilan ja männän upotusten tilavuudet ja todellinen CR, kun saan kannet irti. Oma arvio on että CR olisi noin 8.5

Stroukkisarjan ja kansien varsinaisen madaltamisen aion jättää pois. Sateenvarjokumit saa kelvata, hyvä tietää noista jousitiivistettyjen vaatimuksista.

Eikös noi ehdotetut compin xe256h ja summitin k3601 mene vähän liian rajuiksi muuhun pakettiin ja tavoitteisiin nähden? Nostoa ja duraatiota pykälän enemmän kuin noissa mitä itse olin kartoittanut.

Mitähän tuo studien asennus koneistamolla käytännössä kustantaa?

Tiheämpi perävälitys tuo varmasti käytännön suorituskykyä lisää. 3.0 välitys on varmaan hyvä kompromissi, matka-ajokin sujuu hyvin.

Moro

Sulla taitaa olla tollaiset oikeanpuoleiset männät siellä.
Jos näin on niin 54cc kannella puristus on noin 9.3 riippuen kansipahvista.
Silloin toi summit nokka on just namu. Olen sellaisella ajanut ja voin kertoa että soundi ja vedot on kohdallaan.

Mulla on tässä talvenaikana vähän saman suuntainen projekti meneillään.Lähtökohtana Ameriikassa tehty moottori jossa oli myyjän mukaan vähintään 350hv no suomessa penkissä siitä löytyi lopulta 280hv ja 400Nm.
Nyt moottori purettiin ja lohko hoonattiin ja ajettiin dekkitaso 0:aan.Kampiakseli hiottiin ja kaikki laakerit+männänrenkaat uusittiin.
Kannet mulla Edelbrock Performer rpm josta pakokanavat avarrettiin sekä hiottiin seetit sama avarrus tehtiin Edelbrock Performer rpm imusarjalle siten että ei porrasta kanteen.
Arvokkain minun setissä oli tuo nokkan muutos rullaosiin nyt lähetän vielä moottorin Eagle rasing penkkiin säädettäväksi mulla olisi tavoitteena jos tuosta tulisi se 320-350hv ja olisi vielä kestävä ja hyvä ajettava koko kierrosluku alueella.
Laitan tähän vielä millä osilla kasattu ja kun saan penkki tuloksen niin jos se joitain kiinnosta mitä noilla spekseillä tuli.
Edelbrock 650 kaasari,pitkä peltisarja.
Comp cams osat:
SKU8931-16 rulla nostajat
SKU 31-432-8 rullanokka Magnum 220/220 0,512/0,512
SKU 1632-16 rullakeinut 7/16 stud 1.6
SKU 986-16 tupla jouset.

Tuossa alla maltillisen 5.0 koneen dyno aina haluttuun + 4000 rpm (max vääntömomentti).
SCR 9,5:1
DCR 8,4:1
Rulla nokka, E7 kannet, imusarja ja kaasari, pitkät peltisarjat.

PS. kone vetää kuitenkin puhtaasti 6300rpm, max teho 5800 rpm.

SBF 302
rpm Nm hp
2500 410,48 143,73
2600 409,01 149,09
2700 410,45 155,35
2800 412,68 161,92
2900 415,80 169,11
3000 419,45 176,51
3100 424,73 184,80
3200 426,65 191,59
3300 428,56 198,14
3400 434,86 207,56
3500 436,64 214,38
3600 438,45 221,37
3700 440,90 228,80
3800 444,57 237,02
3900 450,23 246,40
4000 456,39 256,24
4100 457,95 263,53
4200 459,13 270,39
4300 460,91 277,90
4400 461,79 285,17
4500 462,53 291,89

kaara91 kirjoitti: ↑20 Tammi 2021, 13:34 Just näin.
Hyvä nyrkkisääntö tässä onnistumisessa on kun litratilavuus kerrotaan 85. Siitä saadaan suoraan koneen vääntömomentti, joka on vähimmäis tavoite, jotta voidaan puhua piristyksen onnistumisesta. Eli tämä kerroin liikuskelee 85-110 välillä. 100- 110 on jo luokkaa mitä ei vahingossa ole mahdollista saavuttaa..
Eli otetaan 5,0L moottori. Sen pitää tuottaa siis 425Nm vääntömomentti vähintään, jotta hommaa voi edes jotenkin kutsua onnistuneeksi... muutoin hyöty on kyllä harakoilla. Varsinkin jos nokkaakseli on vaihdettu sporttisempaan. Vakionokalla tuo 80 kerroin näyttelee jo hyvin onnistunutta koneremonttia ilman virityksiä ja tehdasarvoihin verrattuna ei olla miinuksella.

Onko 514 Nm hyvä tulos 289 (4,7 l) highly modified historic engine?

rpm Nm hp
4600 502 324
4700 504 332
4800 505 340
4900 509 350
5000 512 359
5100 514 368
5200 512 373
5300 511 380
5400 510 386
5500 506 390
5600 504 396
5700 501 401
jne.

Mulla näköjään tuolla laskutavalla lähtökohta juurikin siten että kannattanut rakentaa
Mutta oikeasti kun moottori avattiin niin jotenkin tuli olo että kone on vain lyöty kassan sen kummemmin miettimättä.

download/file.php?mode=view&id=22701

Eikö tuo paljealue ole sellanen noin perussääntö, eli esim palotilan muoto kannessa myös määrää sitä, mitä se saa olla max. ? Jos poikkeama on esim kympin kaks maksimista yli, niin huomaa heti esim. dynovedoissa, että nakuraja tulee herkemmin vastaan ?

Mexicon lukemat näytti tosiaan ihan kelvollisilta, tässä kohtaa ei taideta ihan niihin päästä.

Katsoin joskus aiemmin että tuossa olisi rail keinuvivut, mutta tavalliset vanhemmat työntötanko-ohjatut ne olikin. Vähän paremmat ne ilmeisesti ovat, joten hyvä näin.

Olen ymmärtänyt että fordin ilmoittamat 60-luvun puristussuhteet olisi laskettu huomioimatta tuon paljealueen ja kannentiivisteen tilavuutta, eli tuo mun koneen ilmoitettu 9.3 puristus olisi oikeasti siellä 8.5 tienoilla. No se selviää kun mittaa ne tilavuudet.

Innostuin tekemään vertailutaulukon muutamista matalan tason nokista ja seassa joitain pykälää isompia verrokkeina. Dynaaminen puristus on laskettu tuossa mainosasteiden perusteella. Tuskin käytännössä suurta eroa minkä noista valitsee. Compin nokissa on lsa:n ja ramppien nopeuden vuoksi vähän parempi DCR. Performer-nokka taas on vanhaa (hyväksihavaittua..?) suunnittelua, joten se kiinnostais siksi.

Kiitos taas kaara tarkennuksista ja selvennyksistä.

Mulla on tuossa taulukossa alempana myös 0.050+15 asteilla laskettuna dcr, täytyy laittaa se tänne näkyville, kun käyn tietokoneella. Sillä tavalla laskettuna noiden nokkien dcr:t on lähempänä toisiaan. Täytyy käyttää jatkossa tuota menetelmää, jolle teilläkin oli haarukoituna tavoitearvoja.

kaara91 kirjoitti: ↑30 Tammi 2021, 13:47 Tarkkasilmäinen lukija voi huomata, että tossa Lun nokassa on jotain outoa. Pakonokka on ikäänkuin väärinpäin. Eli sulkupuolen ramppi on jyrkempi kuin aukaisupuolen. Tämä ei ole mittausvika. Se on tarkistettu..Eli jotain vikaa tossa hionnassa on ollut( Malline väärinpäin hiomakoneessa No näitähän sattuu) .

Mielenkiintoinen havainto. Tekeekö Lunati omat nokkansa vai tekeekö Crane ne?