kaara91 kirjoitti: ↑20 Maalis 2021, 18:49
Mites ton dekitasojen oikasu. Taitaa mennä huhaaks toi homma.
Mun ohje minimi, jos mäntiä ei vaihdeta. Yleensä -60 luvun avamattomat koneet on sen verran ajettuja, että männänrengasurat on kartiota ja männät kuluneet vaihtokuntoon, mutta jos niitä ei vaihdeta, niin sitten kuitenkin kone pois nokalta ja dekkien oikasu 0 tasoon. Uudet laakerit + nokkalaakerit ja männänrenkaat. Pykälän poisto sylintereistä. Kevyt hoonaus, männänrenkaiden viilaus / sovitus alakuolokohdassa. Ja nippuun. Sitten kannet kuntoon ja lopuksi huolellinen sisäänajo.
Tommosta virtausta pakopuolella ei kompensoida millään. Mä olen sanonut monesti, että teho muodostuu monesta pikkutekijästä ja tässä on yksi niistä.
Pitää myös huomioida, että normaaleilla flat tap nokilla nostot jää alle 0,5in, joten 0,5-0,6in virtausarvot ei mittauksissa ole kuin näölliseti kaunistamassa rautakansien huonoja virtauksia.
Jos koneella on paljon kilometrejä takana, voi käydä siten, että kun kansihomman jälkeen paineeet kasvaa työtahdeilla yläkerrassa, niin kohta on männänrenkaat palaneet ja männät sulaneet ohipuhalluksen seurauksena..
Männänrenkaita voi myös olla jumissa pikeentymisestä johtuen, jolloin mahdollinen kuvan tapaus tapahtuu melkoisella varmuudella.
Kannen virtauksen kannalta tärkeintä ei ole tuijottaa pelkästään maximaalista nokan +keinusuhteen saavutettua noston arvoa arvosteltaessa kansien paremmuutta. Kannen keskinoston virtauksella on suurempi vaikutus kannen tehollisessa toiminnassa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos max. noston virtausarvo kahdella kannella on sama, todennäköisesti se kansi joka keskinostolla virtaa paremmin, antaa myös paremman tehon käytännössä. Eli jos imuventtiilin max. nosto liikuskelee 0,6in korkeudella, keskinoston alue on silloin kahta puolta 0,3in, joka pitää saada myös virtaamaan tehokkaasti.
Vakio ja muutetun kannen arvoja ja paremmuutta kansien kesken on näin helpompi verrata toisiinsa. Pitää vain tietää kansia valittatessa venttiilin max. aukeaminen.
Näissä ford rautakansissa yleisesti imupuolen virtaus loppuu 0,6in ja muutaman CFM lisäys noston lisääntyessä ei enää tee tehoihin muutosta. Mekaaninen rasitus vain koneistossa kasvaa. Kanavat runnereiltaan on 145-150cc luokkaa ja tarkoittaa, että kanavaa pitää suurentaa ennen seetialuetta, sekä kasvattaa samalla venttiilikokoa jos virtausta halutaan lisätä.
Rajaksi tulee noin 190CFM jonka jälkeen "porttaus" alkaa vaatimaan aikaa, kärsivällisyyttä ja oikeasti osaamista.
Tiedän yhdet vanhat rautakannet, jotka on käyneet mun penkissä ja ne virtasivat huimat 232,8CFM 0,6in nostolla. Ja vielä käsittämättömät 230CFM 0,8in nostolla. Mutta noihin kansiin on poltettu aikaa useampia vuorokausia ja lisäksi hyvien CNC koneistettujen alukansien verran euroja. Mutta, mutta yleisesti noihin pelkkiin kanavatöihin riittää tunti/imu ja pako, kun niistä jo saa taulukoissa olevia arvoja, kunhan vain tietää mistä otetaan ja on hyvät työkalut, sekä tietysti taitavat kädet..
Kansien työjärjestyksestäkin vois kirjoittaa jotain.
Ensin kannet pestään sisältä ja päältä kunnolla. Sitten mahdollisesti hiekkapuhallus. Sitten tehdään kanavatyöt ja palotilan reunat kannentiivisteisiin sopivaksi ym. imu ja pakotiivisteiden sovitukset. Koppien, imukannen, sekä pakosarjan pulttien,apulaitteiden kierteiden aukaisu ja kannenpäistä öljyn valumakanavien suun avarrus 4kpl. Sitten studikoneistukset/kierteitykset ja tarvittaessa jousipohjan koneistukset. Sitten mahdollisesti ohjurit, seetityöt ja viimeistelymuotoilu kanavaan. Lopuksi kannen plaanaus. ja loppupesu. Mahdollisesti termacron kanavien tukkiminen M16 tulppa + silikoni.
Venttiileiden läppäys ja jousien shimmaus oikeaan korkoon.. jne.
Huomaatte, että vaiheita riittää--Niin ja voihan ne vielä lopuksi maalata ulkoapäin ajan sävyyn ja venttiilikoneiston alueelta öljyn valumisen parantamiseksi ja pinnan tiivistämiseksi.
https://www.fordmuscle.com/archives/200 ... /index.php