Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että jos vaan aikaa riittää niin hifistelemään. Rakentaminen on kuitenkin iso osa tätä harrastusta. Moottorin, perän ja vaihteiston kasaaminen ehkä mielenkiintoisin osuus. Itseä vähän harmittaakin kun ei ole noiden omien myllyjen kanssa ollut aikaa hifistelyyn. Konerikkoja pyörivien välyksistä johtuen ei ole tullut, mutta nykyisestäkin koneesta saattaisi ehkä saada jotain irti viilaamalla välykset kunton, koneen huohotuksesta päätelle. Nykyistä konetta riivataan kuitenkin päälle 7k rpm.

Tuo staattisen puristuksen 0.1 pisteen ero ei liene kovinkaan merkittävä. Kaasutin moottorissa sylinterien keskinäiset seokset vaihtelevat kuitenkin tuon verran. Eri asia, kun säädetään ruisku pakolämpöjen mukaan, kuten joskus tehdään...

Kampiakselisuoruudet, männän välykset sylintereihin ja renkaiden päittäisvälykset on kuitenkin erittäin tärkeätä tarkistaa ja koneistaa tarvittaessa. Periaatteessa, kun nyt mietit mäntien hankkimista, niin lohko koneistetaan sitten kun tiedät mitkä männät koneeseen tulee, olet ne mitannut, ja selvittänyt millaisella välyksellä tämä nimenomainen mäntä on suunniteltu toimimaan. Siihen vielä päälle vähänä tutkimustyötä ja kokemuksia internetistä, niin sehän on siinä

a

Ei muuta ku raha palamaan nii paljon ku pystyy, jos ei muuten nii syömistähän voi vähentää

302TT kirjoitti:Eikös tää nyt kuitenkin vielä ole aika mieto katukone ja jos ei tuon viime kevään/kesän ajelun yhteydessä ilmennyt muuta, kuin tuo keinuvipuongelma, niin sama kone nippuun ehjillä osilla ja tyytyväisenä heti keväällä Musse liikenteessä?

Keinubrobleemin lisänä oli tuo tukilaakerin kuluminen (syy kulumiseen ei ole vielä selvinnyt) + se yksi karkaisuvikainen venttiili. Kosusen mukaan kyllä esim. kaikki venttiilit olivat falskanneet. Jep, samaa mieltä, että cruisinkihommiin saisi niputettua koneen, mutta kun pääsi kerran kurittamaan siellä Botniaringillä ja lisäksi elämän ensimmäisten Natikoiden pällistely (käyttiksellä reissussa), niin nyt on myöhäistä.

302TT kirjoitti: Ajan kanssa hieroo sitten halutessaan toisen koneen auton ollessa koko ajan ajossa.

Tätä vaihtoehtoakin mietin ja juttelin tuosta Sampylankin kanssa. Alkuperäistä koneremppaa tein justiin sillä meiningillä, että autolla cruisallaan ja käydään kokeilemassa ratahommia. Nyt oikeastaan kansien vienti Kosuselle laukaisi lumivyörymäisen ilmiön ja haluaisi laittaa koneen nyt siihen seuraavaan steppiin, mutta jättää vielä se kolmas vaihe odottelemaan. Kolmannella vaiheella tarkoitan jotain Mexicon nykyisen koneen kaltaista koneremppaprojektia.

302TT kirjoitti:Ja sitten voisi tehdä suoraan jo 351w -pohjaisen 408...427W motin, kun kuitenkin ensimmäisen kesän jälkeen tuo 347 ei enää riitä.

Tämä pikkukoppainen early tulee niin täyteen tuota 302-lohkoa, että ei oikein innosta mahduttaa sinne isompaa möykkyä tässä vaiheessa. Tulevaisuudesta ei tietenkään tiedä.

302TT kirjoitti:Saahan näihin työnnettyä vaikka miten paljon rahaa, mutta mihin vetää raja "riittävyyden" ja "turhan hifistelyn" välillä. Lienee tässäkin maassa aika monta ylirakennettua konetta, toisaalta myös hölmöyksissä/tietämättömyyttään rikottuja. Eli sieltä vaan pitäisi löytää se itselleen sopiva polku.

Jep, varmaan tässä rempassa koetan tähdätä justiin noiden väliin. Varmaan jotain yksityiskohtia tulee hifisteltyä, mutta osassa täytyy mennä hieman kevyemmin.

Mexico65 kirjoitti: Tuttua on tuo veivien ja mäntien sinksaaminen reiästä toiseen, että löytyisi se oikea pari oikeaan reikään.

Rakenteluvaiheessa parhaita vinkkejä ovat nimenomaan nämä ilmaiset keinot. En älynnyt edellisessä rakentelussa edes kokeilla olisiko noiden osien vaihdolla eri sylintereiden kesken saanut tasoitettua dekkiylityksiä. Jotenkin nuo paketista puretut osat tuntuivat maagisen virheettömiltä ja täydellisiltä.

Topias74 kirjoitti:En tiedä, taitaa kumminkin enemmän tuolla kylillä LIIKKUA ne autot joita ei "hierota", ja ne toiset seisoo tallissa.

Samaa mieltä. Pitää saada auto kevääksi liikkeelle! Hierontaan pitää olla toinen auto tallissa tai se seuraava rakennuksen alla oleva kone (ja toimiva samanaikaisesti autossa).

Antti66HT kirjoitti:Ehdottomasti olen sitä mieltä, että jos vaan aikaa riittää niin hifistelemään. Rakentaminen on kuitenkin iso osa tätä harrastusta.

Itselle on juuri näin ja vielä nimenomaan tekniikkapuolen rakentelussa. Meitä kyllä löytyy joka lähtöön ja ymmärrän myös maalipintaa kiillottavien harrastekavereiden fiiliksiä (vaikka itse kuulun enempi juuri tekniikasta kiinnostuneiden kastiin). Lisäksi meillä on vielä tiukkaa alkuperäisyyttä arvostavia harrastajia jne.

Firebolt kirjoitti:Ei muuta ku raha palamaan nii paljon ku pystyy, jos ei muuten nii syömistähän voi vähentää

Joo, kyllä tuo syömisen vähentäminen alkaa jo olla lähellä

Jos käytetään 0,040 tiivistettä dekkiylitystä ei voida käyttää mahdollisen kansikosketuksen takia ja tällöin ainoa konsti on poistaa männän päästä tavaraa.

Hyvä kirjoitus mutta tähän on pakko kommentoida:

Moottoripyörien kanssa ikäni peuhanneena vedin specsit sen mukaan kun konetta tein. Mäntä ajetaan prätkiä viritettäessä pääsääntöisesti niin lähelle kuin pääsee, nyt ei tietenkään puhuta puristussuhteesta vaan "Squish band" efektistä. Yleensä kilpamoottorissa mennään niin lähelle että alakerran käyttöikää rajoittaa kanteen osuminen eikä välttämättä särkymisriski. Romujen paino vaikuttaa tietysti paljon limittiin. Olen ajanut 94mm männällä, 10.8:1 puristuksella ja 9000 rpm motilla 0,65 piston/head välyksellä 20 000 kilsaa, no problems. Liikkuu tänäpäivänäkin toisella omistajalla, varmaan kohta 40 000km mittarissa.

Siis kun lähdin 347:skaa tekemään laitoin männät 0,2 yli, 0,040 Felpro tilke. Uhrasin yhden tiivisteen mittauksia varten, melko tarkka 0,8mm joka pytyssä (lohko tietenkin oikaistu + aarporaukset + kuivakasaukset + muu askartelu). Kun osatkin (veivi ja mäntä, Eagle/Wiseco) olivat rankasti kevyempiä kuin alkuperäiset ei hirveesti jännittänyt. Hyvin pelas jarrupenkissä, ei osunut, ja kun katsoin jälkeenpäin endoskoopilla tulpan reiästä ei näkynyt edes "haamua" männässä (kirkas alue kun ollaan tosi lähellä).

Summa summarum, välys voi siis olla pienempikin, mutta en kyllä oikeesti tiedä saako siitä vastaavaa hyötyä näissä matalakierrosmoottoreissa, kannattaako kaivaa verta nenästä?

Nopeakäyntisissä kyllä antaa paljon, ehkä siksi että nokat ja kanavat ovat kuutioihin nähden "isoja", mene ja tiedä...

Jos lähdetään siitä, että 0.040" on noin 1.00 mm, niin 0.70 - 0.80 mm on ihan normaali männän ja kanne välinen etäisyys eli turvallinen. (Pienemmästä välyksestä ei ole enää mitään hyötyä, haita saattaa kasvaa ainakin suuremmiksi.)
Tämä kuitenkin olettaen, että kone on muuten mitoissaan ja kasattu edes kohtuullisilla osilla ja tarkkuudella. Voisin suositella tuota välystä mutta yleisesti turvallisempana pidän 1.0 mm eli kannen tiivisteen paksuutta 0.040" mikäli käytetään ko. paksuista pahvia. Lohkon tasokoneistuksessa tulee aina pieni heitto suuntaan tai toiseen niin on hyvä olla turvallisella alueella. Sama pieni mittaero vaihtelu on myös ylisesti käytetyissä kiertokangissa ja männissä.
Kun lohkotason koneistuksessa tavoittelee 0.10 mm männän tason ylitystä niin keskiarvo sattunee kohdilleen mutta jokin kiertokanki mäntä pari saattaa nousta 0.20 mm yli dekin, eli vielä ollaan turvallisella alueella. Voihan tuon lopun sitten hieroa kohdalleen pahvin paksuudella.

Mutta lopullinen suositukseni on "0" dekki taso teille.

Starsky on osoittautunut tarkaksi rakentajaksi ja uskon hänen koneen rakennuksen lopputuloksen olevan hyvä. Älä kuitenkaan sorru äärimmäisyyksiin missään kohtaa, niin saat hyvän ja käyttövarman moottorin.

Hmm, mun luona kun käy pistäytymässä, taitaa olla luvassa vain harmaita hiuksia ja rahan menoa... Hyviä ideoita ja muutenkin mielenkiintoisia mietteitä tämä topikki on sisältänyt.

porttari kirjoitti:Hmm, mun luona kun käy pistäytymässä, taitaa olla luvassa vain harmaita hiuksia ja rahan menoa...

Hiuksia alkaa olla jo minun päässä sen verran vähän, että ei haittaa pieni harmaantuminen ja harrastus vaatii joskus hieman enempi rahallista panostusta.

Venttiili, öljypumppu, venttiilinjouset ja jotain pisteosia tuli tänään.

Venttiilille tein viilatestin ja Joe oli onnistunut pään karkaisussa.
Kansihommat etenevät nyt omaan tahtiin ja kannet+venttiilit tulevat takaisin koneistettuina ja hiplattuina, mutta ei kasattuna. Haluan mitata kansien palotilan tilavuudet + jousipaineasiat.

Lohkon mittailua varten hankin teleskooppimittasarjan ja mikrometrisetin 0-150mm mittausalueelle. Jos pääsisi muutaman satasen tarkkuudella ottamaan mittoja. Harjoituskohteena ensin vanha lohko.

Tässä hieman katsottavaa kuinka se voidaan myös tehdä. On myös hyvää oppimateriaalia moottorin tekemi-sestä.
HUOM. ei se metalli tiedä onko kyseessä I6 vai V8 tai jotain muuta.

Mexico65 kirjoitti:Tässä hieman katsottavaa kuinka se voidaan myös tehdä. On myös hyvää oppimateriaalia moottorin tekemi-sestä.

Puolituntinen sujui noiden parissa nopeasti ja tuli aika yksityiskohtaista infoa joistakin koneistusvaiheista.

Koetin hieman mittailla tuossa viime viikolla sillä teleskooppimittasarjalla vanhan lohkon reikiä, mutta en saa kunnolla toistettua mittauksia ja saa samoja tuloksia peräkkäisillä mittauksilla samasta kohdasta. Tuo teleskooppisarjahan on tuollainen reikään laitettava lukittava t-kappale, joka sitten mitataan erikseen mikrometrillä.

Aikaa meni noin tunti ja sain vasta yhden sylinterin mitattua kuudesta pisteestä (ala- keski- ja yläosa kahteen suuntaan = 6 mittausta ) ja muut sylinterit alaosasta (14 mittausta). Heittoa oli peräkkäisillä testimittauksilla samasta kohdasta max 0,05 mm. Jos oikein tarkkaan t-kappaletta mallaili, niin pääsi 0,02 mm:n eroihin.

Tilasin vielä tuollaisen oikean sylinterimitan alueelle 50-160 mm (hinta kuitenkin alle 100€, joten ei ole mikään huippulaatuinen peli) ja jatkan mittauksia kun tulee. Laitan tuloksia vanhasta lohkosta kun saan mitattua sen omasta mielestä luotettavasti.

Ajattelin tänään koettaa blueprinttailla Fordin paketissa tullutta std-volumen öljypumppua. Välykset suositusten mukaan:
Mutta pumppu oli jo kasattu kummallisesti. Tuo ulkokehä väärin päin (piste takapuolella):
Ja kannessakin kynnellä tuntuva naarmu + ruosteenomainen läikkä:
Vanhaa pumppuakin jo availin ja se näytti ulkoisesti melkein paremmalta kuin tämä kierrätysosista ilmeisesti kasattu, koska on osissakin pyörimiseen viittaavia kulumajälkiä.

Pitää vielä avata se kolmaskin pumppu, joka oli koneessa kiinni kun tuli ja vertailla vähän noita kaikkia kolmea pumppua keskenään ja mittailla välysasioita. Kaipa noista saa osia ristiin vaihtamalla tms. kasattua yhden suositusvälyksillä olevan paketin.

Ohitusventtiiliä jo kokeilin ja ainakin liikkui.

Paketissa on ihan Fordin tarrat ja päivämääräkin 08/01/14, eli elokuussa tuota on joku jossain päin maailmaa laatikkoon laitellut. Pumppuhan voi olla kaikesta huolimatta ihan spekseissä, vaikka näyttää nuo muutamat jutut hieman kummallisilta. Lieneekö Fordin ovaalilogolla varustettuja pumpuja edes saatavana enää täysin uusina käyttämättöminä?

kaara91 kirjoitti:Harjoittele mittaamista samasta kohdasta 10 kertaa. Jos saat 10 kertaa 0,01mm sisään tuloksen, niin sitten voit jatkaa mittauksia. Ton Tmitta mikrometrin käyttö vaatii hieman opiskelua. Oikein mitattuna sen tarkkuus riittää. Virhe on 99% mittaajassa.

Tuossa sylinterimitassa oleva mittakello helpottaa toivottavasti tuota mittauksen toistettavuutta. T-mitan käyttö vaatii tosiaan harjoittelua ja hoksasin kyllä puhelimessa mainitsemasi mittaustekniikan, vaatii vaan niin paljon toistoa ja huolellisuutta.

Kahden mittaustavan (t-kappale ja sylinterimitta)vertailua esim.

Tuolla omakohtaisella mittauksella voi yleisesti todeta mihin seuraavaan ylikokoon sylinteri tulisi porata tai tarkastella koneistamon työn jälkeä. Tosin jos sutta on tullut niin seuraavaan ylikokoon tai lohkon vaihto.

Noiden öljypumppujen kanssa olen aikoinaan päätynyt seuraavan toimittajan tuotteisiin;
http://stores.precisionoilpumps.com
En kylläkään ole tarkastus mitannut enää tuotteita, olen vain luottanut heidän työhön.


Precision Oil Pumps

As the owner of Precision Oil Pumps, I have 25 years of automotive machining and manufacturing experience. In the late 80¿s I worked for ARP as a CNC Machinist and have worked on many of their oil pump drives. In the early 90¿s after ARP, I went to work with Ford Power Parts. I brought what I learned from ARP to FPP and began machining oil pump drives for them. FPP offered a wide selection of machined parts along with engine building. As a CNC machinist I was thrown into the mix of everything including blueprinting their oil pumps. At the time I had ideas in the back of my head about blueprinting a wider variety of oil pumps not only for Ford but for GM, Mopar, Oldsmobile, and Pontiac as well. I also had the knowledge to manufacture oil pump drives for all those models but no one company made them all. I decided to take everything that I learned and open Precision Oil Pumps to be your one stop shop for blueprinted oil pumps and billet oil pump drives. As professional engine builders we found it hard to spend a lot of time blueprinting high dollar engines just to install and out of the box oil pump. After acquiring all the necessary parts, equipment and tooling, we finally developed a blueprinting process that was cost effective for our customer¿s engines. After so long, it became easier to blueprint these pumps on a larger scale and with the help of all our customers we decided to take it to the next level. With the proper equipment and know-how, we started to develop our own performance parts. Aside from oil pumps and drives, we manufacture our own oil filter adaptors and oil restrictor kits to complete your high performance oil system needs. Along with our in house parts, we carry many name brand performance parts to make your shopping easier. We also offer complete engine building services from mild to wild. Contact us today for the experience you need and the best bang for your buck. Owner, Doug Garifo,

starsky kirjoitti: Aikaa meni noin tunti ja sain vasta yhden sylinterin mitattua kuudesta pisteestä (ala- keski- ja yläosa kahteen suuntaan = 6 mittausta ) ja muut sylinterit alaosasta (14 mittausta). Heittoa oli peräkkäisillä testimittauksilla samasta kohdasta max 0,05 mm. Jos oikein tarkkaan t-kappaletta mallaili, niin pääsi 0,02 mm:n eroihin.


Ajattelin tänään koettaa blueprinttailla Fordin paketissa tullutta std-volumen öljypumppua. Lieneekö Fordin ovaalilogolla varustettuja pumpuja edes saatavana enää täysin uusina käyttämättöminä?

Mäkin mittailin esmes männän korkeutta eikä siitä oikein mitään tullut vaikka kuinka koitti keskeltä mäntää mitata heittokellolla.

Oliko tuo öpumppu Fordin vai Ford Racingin paketissa. FR on vähän kuin Summit Pirkka tyyppinen, ostaa sieltä mistä halvalla saa ja myy omalla nimellä.

Mexico65 kirjoitti:Tuolla omakohtaisella mittauksella voi yleisesti todeta mihin seuraavaan ylikokoon sylinteri tulisi porata tai tarkastella koneistamon työn jälkeä. Tosin jos sutta on tullut niin seuraavaan ylikokoon tai lohkon vaihto.

Jep. Oman vanhan lohkon kanssa on myös mielenkiintoista saada tieto, että paljonko tuollainen huulloksen poisto hoonauksella kasvatti sylinteriä alkuperäisestä koosta + jäikö sylinteri torvimaiseksi.

Arto65FB kirjoitti:Oliko tuo öpumppu Fordin vai Ford Racingin paketissa. FR on vähän kuin Summit Pirkka tyyppinen, ostaa sieltä mistä halvalla saa ja myy omalla nimellä.

Laatikossa on pelkkä Ford ovaali. Koodauksissa M6600M50, joka viittaa Ford Racing-puolelle ja C2OZ-6600-A, joka normipumpun koodi.

Eiköhän noista kolmesta pumpusta saa yhden mitoissaan olevan toimivan kasattua.

Mittailut suoritettu pumpuista:
Mittauskohta löytyy aikaisemmin laittamastani kuvasta.

Inner rotor tip to outer rotor 0.015"=0,38mm max desirable 0.006"=0,15mm
1 uusi 0,10 mm
2 edellinen 0,15 mm
3 vanha valupumppu 0,05 mm

Outer rotor to housing 0.001"=0,03mm -0.013"= 0,33mm desirable 0.006"=0,15mm
1 uusi 0,25 mm
2 edellinen 0,15 mm
3 vanha valupumppu 0,20 mm

Rotor to cover end play 0.001"=0,03mm - 0.004"=0,10mm desirable 0.002"=0,05mm
1 uusi 0,10 mm
2 edellinen 0,10 mm
3 vanha valupumppu 0,10 mm

Edellisessä pumpussa (2) vaikutti välysarvot olevan lähimpänä suosituksia ja paineerajoitinkin pelasi hyvin käytössä (60 psi = noin 4 bar).

En alkanut vaihdella sisuskaluja keskenään ja laitoin edellisen pumpun (2) kasaan (pumpun kannen pultit medium kierrelukitteella ja 14 Nm momenttiin) ja pussiin odottelemaan asennusta (CRC-voitelu sisään).

Tuo "Rotor to cover end play"-pitäisi melkein mitata pumppu kasattuna, koska luiska tahtoo nostaa kantta ja jos kantta taas pitää tiukasti paikoillaan, niin tahtoo taipua.

Pumpun rakenne näyttää olevan armollinen noille pienille metallinpuruille ja menevät läpi suuremmin sisuksia vahingoittamatta.

Jakopäänkopan tiivistepinnat puhdistettu ja tulpattu bensapumpun käyttövivun reikä.
Tiivistepintojen puhdistus onnistui hyvin aikaisemmin hankkimallani nylonlaikalla.

Vesipumppu näyttää pysyvän hyvin jakopäänkopassa kiinni kun ei irroita kaikkia pultteja. Turha sitä on minun mielestä purkaa jakopäänkopasta, jos mitään vuotoja ei käytönaikana esiintynyt.

Sylinterimitta saapui ja vanhan lohkon mittaus sujuikin tuolla helposti.
Tilasin samalla tuollaisen jalustan mikrometrille, niin ei tarvitse ruuvipenkin ympärillä pyöriä.

Sylinterimitan kalibroin näyttämään nollaa 4,030" = 102,36 mm kohdalla. Mikrometrisetissä tuli erilliset mittapalat kalibrointiin ja huvikseni mittailin 100 mm:n tappia ihan perinteisellä halpistyöntömitalla ja näytti tasan 100mm. Noilla perusmittalaitteillakin (marketin halpa digitaalinen työntomitta) voi siis päästä pikkumittauksissa satasen tarkkuuteen.

4,000"=101,60mm
4,010"=101,85mm
4,020"=102,11mm
4,030"=102,36mm
4,040"=102,62mm

Ylemmässä taulukossa 1/100 mm lukemina ylikoko suhteessa 4,030" poraukseen, alemmassa todellinen koko milleinä:
Mittauksissa eroa noihin aikaisemmin lukittavalla t-kappaleella otettuihin keskimäärin 0,02 mm (0,01-0,04). Mittaus kesti noin 30 minuuttia ja toistossa pääsi koko ajan 0,01 mm:n tarkkuuteen. Erittäin helppo mitailla tuolla sylinterimitalla.

Mitoista nyt näkee sylintereiden olevan soikeita keskiosastaan (0,03 mm keskimäärin) . 6-pytty näyttäisi olevan melko sylinterimäinen, muissa myös hieman tuollaista kahteen suuntaan torvimaisuutta.

Pitääpä tarkkaan tosiaan katsoa minne koneistamolle jatkossa vie omia lohkojaan koneistettavaksi. Itselle oli selviö, että sylinterit ovat hieman ylikokoisia huulloksen poishoonauksen jäljiltä, mutta koneistamolta kerrottiin niiden olevan pyöreitä ja sylinterimäisiä. Hoonausjäljet sen verran tasaiseen kuluneet, että soikeus ja sylinterimäisyyden vääristymät ovat kyllä koneistamokeikan peruja.