Mexico65 kirjoitti:
Petterin 67 HT oli vihdoin saatu iskuun ja auto toimi erinomaisesti niin koneen kuin alustan osalta.
Rata-ajon viimehetkillä "tiimi" päätti vaihtaa 67:n alle toiset renkaat kuskilta kysymättä.
Juuri ennen sadetta saatiin Petteri käskettyä radalle uusilla renkailla ja uskomaton suoritus oli valmis.
67 HT, FE rauta moottori rata-ajon nopein! (Oli tuo auto erittäin nopea myös toisilla renkailla).
Onnittelut Petterille hienoista suorituksista ja hienosta autosta!
Enpä voi kehua aktiivisudella tänne kirjoittelun suhteen, mutta nyt on hyvä syy. Olo on Natikoiden jälkeen erittäin onnellinen pitkästä aikaa.
Kuten joku ehkä muistaa niin vuonna 2009 järjestin ikioman burniskisan pääsuoralla. Toiset polttaa renkaita, minä moottoreita, mutta luulin että savun määrä olisi se ratkaiseva kriteeri. Valitettavasti tuomaristo ei sitä noteerannut, joten meni kallis investointi hukkaan. Sai olla minun viimeinen burniskisa
(toistaiseksi...).
Sen jälkeen autoon on sitten hommattu uusi moottori - kuten Jyri kirjoitti, rautalohkoinen FE perinteistä tinkimättä, - ja onpa siinä peräkin vaihtunut ja alustaa jäykistetty. Mitään erikoista ei (ainakaan vielä) ole tullut tehtyä, vaan kaikki ratkaisut ovat ns. perinteisiä eli ei ole koilouvereita, panhaardeja eikä muita oikeissa kilvanajolaitteissa käytettäviä juttuja.
2009 ehdin ajaa noin viisi kierrosta ennen savumerkkiä, ja viime vuonna neljä kierrosta ennen takaristikon hajoamista, eli nyt oli ensimmäinen kerta neljään vuoteen kun sain nauttia tapahtumasta toimivalla autolla alusta loppuun. On muuten helevetin hauskaa, suosittelen kaikille!
Vartilla tavoitteena oli ajaa katukumeilla alle edellisen moottorin sliksiajan, ja kun se meni ja loppunopeutta kuitenkin kertyi about 195 niin se riitti, Sliksitkin oli mukana mutta enpä jaksanut vaihtaa niittä tällä kertaa alle.
Slalom meni ihan kivasti, mutta joku oli laittanut niin tiukat mutkat alkupujottelun päätteeksi, että sammutin auton kummallakin vedolla kun ei millään meinannut mahtua peruuttamatta läpi.
Rataharjoittelussa sitten ohjaustehostimen hihna hankasi alavesiletkun puhki ja ilta vietettiin hakemalla lähes Turusta fillarin renkaan paikkaussarja ja liimailemalle niitä vesiletkuun. Hyvin muuten toimii vielä kun nippusiteillä ja jeesusteipillä laittaa letkun paikalleen
Radalla tavoitteena oli ajaa "reilusti alle" 1.40. Kun ajaksi tuli 1:34.093 (muistaakseni) niin ajattelin että tämä hyvä, nyt ehjänä kotiin. Sitten kun meikä kaikessa rauhassa istuu bajamajassa niin äijät ottaa ja vaihtaa toiset renkaat alle ja käskee takaisin radalle. Eihän siinä auttanut kuin mennä, ja voi pojat. En ollut eläissäni kisakumeilla ajanut, mutta heti ekalla kerralla tunne oli aivan uskomaton. Voi vain sanoa että ei kumi mitään uria tai nyppyjä tarvitse, sileällä tuntuu paremmalta.
SUURI KIITOS TIIMILLE Jyri, Kimmo ja Kari - joista viimeksi mainittu oli itse vaihtamassa niitä renkaita vain jäädäkseen kakkoseksi sen seurauksena. Herrat kättä vääntämällä ensin pakottivat sille paikkasarjan hakureissulle ja sitten vielä lupaa kysymättä vaihtoivat renkaat. Ilman teitä viikonloppu olisi ollut vain hieno, nyt se oli sikamakee!!!
jokainen ottaa kuvia mistä tykkää jne.. fordi päivillä ihmettelen lähinnä sitä, että porukka todella ujoja tulemaan juttelemaan, itse saa mennä ja ujuttaa ittensä vähän takaata väkisin mukaan..
en yleistä mutta kumminkin.. itse tykkään ainakin udella autoista ja turista omasta jos se jotakuta kiinnostaa mutta heti kun joku tulee ja sanot moi niin pannaan kädet taskuun ja alkaa hiljaisuus ja poistuminen takavasemmalle
Kyllähän toi Alastaro on mahtava paikka ajella, ei haittaa jos menee hiukan mutkat munille. Nytkin noi turva-alueet tuli kyllä tarpeeseen, jos tuo pääsuoran pikkusladi olisi käynyt Ahvenistolla, niin sitä ei olisi korjannut kuin peltiseppä.
Mulla on tosiaan alkuperäiset kardaani ja vetoakselit ja alusta täysin vakio, ainostaan lehtijousipakkoihin on pultattu traction barsit kiinni.
