289 kansien ja lohkon tunnistaminen

[Ahti]

Mulla pitäisi olla autossa alkuperäinen lohko ja kannet. Yritin äsken pihalla fikkarin valossa katsella numeroita.
Venakoppien alta löytyi toisesta kannesta: 7CK (tai R) 4, WF, ympyrän muodossa L, 8, 3 ja teksti 289. Toisessa kannessa oli 7F21, X, ympyrän muodossa 7, 5, 3, 1, 8.
Lohkon päällä takaosassa imusarjan takana:8K14 ja jotain numeroita joista ei saanut selvää.
Kiinnostaa tietää minkä kokoiset palotilat kansissa on?

Des Hammilin kirja How to power tune Ford V8 antaa palotilan kooksi:
63cc, imuvena 1,78 ja pako 1,45.
George Reidin kirja How to build Big-inch Ford small blocks antaa palotilan kooksi kaikkiin vuosimalleihin tekstisivulla 57cc ja taulukossa 1963-67 52-55cc ja 63cc...hämmentävää...

Noi mun löytämät koodit ovat kai vaan päiväkoodeja? Niiden mukaan mulla olisi 68 lohko ja 67 kannet, vai??

[GT-350]

Kannet varmaankin 67 valetut 289-kannet, palotila 54,5cc. Kansista pitäisi löytyä C7-alkuinen koodi, mutta sitä et näe irrottamatta. Toinen kansi 7F21 eli valettu 21.6.19x7.

Lohko valettu 14.10.19x8, sehän voisi kai olla viimeisiä 289:jä tai jopa ensimmäisiä 302:ia.

Tuskin ovat samassa autossa tehtaalta tulleet, arvaisin.

[Ahti]

54,5cc????
Mä tuun hulluksi näiden palotilojen kanssa
Missä opuksessa sanotaan 54,5? Vai onko empiiristä tietoa?
Kai se revittävä ens viikonloppuna kannet auki, näkeepähän samalla mitkä TRW:t siellä nyt oikein on, jotta saa vihdoin kansitilauksen eteenpäin.

..ja tää auto myytiin mulle "matching numbers"- autona

[GT-350]

Tom Monroe: How to rebuild small-block Ford engines. Tämä kirja on pikkulohkonroplaajan must, vaikkakin pari virhettäkin on sekaan mahtunut (etsivä löytää...)

Kannet 54,5cc palotiloilla elleivät sitten satu olemaan C8OE-D, -L ja -M, eli mallivuodelle '68 tehtyä missä oli ko. kirjan mukaan 63cc. Koodin näet siis vasta kun kannet on irti ja pöydällä. C8 voi olla myöhään vuonna 67 valettu, eli voisi ollakin 68-mallisen auton originaalit.

Varmista vielä lohkonkin koodi, eli startti irti niin näet onko se C5- vai C6. . Mutta jos onkin C8 tai tuoreempi niin on 302. Lohkosi on valettu 14.10.1968 sikäli kun on 60-luvulta (selviää koodista startin alta), joten lohko on oltava '69 vuosimallin autoon tehty. Tätä kautta kun ajattelee, niin senhän on oltava 302, ei ainakaan Mustangissa ollut 289:ä enää '69...olikohan jossain muussa korimallissa?

[Ahti]

Kiitos vaivannäöstä!!

Täytynee ostaa lisää Ford-kirjoja..myyköhän Alfamer tuota?

Äkkiseltään hiukan sekavalta tuntuu nämä valut ja palotilat ym mutta noviisihan tässä ihmeellisessä Ford maailmassa vielä ollaan

Pitänee tosiaan ruveta konheen purkhuun...kun saisi vaan tallista ensin hävitettyä loputkin GM ym osat jotta mahtuu auto sisään.

[Fastback]

289:n kansia on kyllä käytetty hiperf koneissakin, venttiilit ovat vakiossa hekä hieman pienet mutta joidenkin promiesten mukaan 289:n kansien venttiiligeometria on parempi kuin vastaavissa 302 kansissa - mene ja tiedä. 289 tai 302, liian pieniä kuitenkin Kannet pois vaan, niin ei tule emmittyä sitten kun kone olisi "valmis" ensikesän ajeluille, eikä tule sitten hankittuakaan niitä uusia kansia.

[Ahti]

Siis tilaus lähtee välittömästi vetämään mutta ensin täytyy tietää ottaako 58 vai 61cc kannet. Ei viittis kuitenkaan mäntäkauppaan lähteä kun kalliit takoset on jo sisällä.
Niin ja kansiksi tulee siis AFR 185
Onko riitävän "isot"

[Fastback]

Siis tilaus lähtee välittömästi vetämään mutta ensin täytyy tietää ottaako 58 vai 61cc kannet. Ei viittis kuitenkaan mäntäkauppaan lähteä kun kalliit takoset on jo sisällä.
Niin ja kansiksi tulee siis AFR 185
Onko riitävän "isot"

3cc on aika pieni ero, korjattavissa tarpeen tullen kannesta otettavalla siivulla. Kannattaa harkita tarkkaan, mutta tuskin tuo nyt kynnyskysymykseksi nousee. Alumiinikannet kestävät kyllä hyvin ruttua, joten 58cc vaan! 54,5cc on nimetty aika monessa paikasa kannen palotilan tilavuudeksi, thermactor kansissa varoitellaan jopa 63cc tilavuuksista. Nyt kannet pois ja mittaaman palotila. 58cc on 289:lle varmasti hyvä valinta, mutta mitäs jatkossa? Siirrytkö 351w pohjaisiin koneisiin? Niissä on sitten 60cc ollut aika yleinen palotilan koko -> tuskimpa vakiomännillä ajelet kuitenkaan, joten tilaat kansille sopivat männät jos konetta vaihdat joskus. 61cc olisivat ehkä parempi 351w koneelle, esim. Keith Blackin kb729 takomoukuloilla tulisi nolla dekki koneella 61cc palotiloilla alukansille aikas sopivalta kuulostava 10.868 puristussuhde. Tuollainen ruttu kompensoi härskiä nenääkin aikas mukavasti. 58cc palotilla 11,3 -> toimisi tuollakin.

[Ahti]

Ensi viikonloppuna lähtee kannet pois. Aikasemmin ei pysty kun auto nököttää vielä pihalla ja tilaa saatava talliin.
Hyviä huomioita Fastbackilta...Mitäs muuten raati on mieltä: paljonko kärsii olla puristuksia näissä SBF koneissa, jos käytetään alukansia?
Vanhana Letukkamiehenä muistelen että SBC:n kohdalla puhuttiin jopa 12 puristuksista ja 98E bensasta yhtäaikaa.

[Fastback]

paljonko kärsii olla puristuksia näissä SBF koneissa, jos käytetään alukansia? Vanhana Letukkamiehenä muistelen että SBC:n kohdalla puhuttiin jopa 12 puristuksista ja 98E bensasta yhtäaikaa.

Eiköhän se Fordin koneissa ole samoissa luokissa, heitä kuso AFR:lle olisikos heillä tietoa maksimi rutusta. 98E kyllä sietää melko pauketta, rautakansilläkin 11,00 sietää komiasti. Aikoinaan yksi hurjapää ajoi 12,5 ruttuisella Clevelandilla rautakansilla ja ei kuulemma nakuttanut pumppu bensalla!!! Taisi olla siihen aikaan vielä 99:ä pistoolissa. Nokka-akseli oli "katuystävällinen", köh köh

[Ahti]

Tästä voinemme vetää varovaisen johtopäätöksen, jotta 58cc kannet tilaukseen
Ja eikös periaatteessa silloin säästetä männän painossa...tasalakisen luulisin olevan hieman kevyempi.
jos kannessa pieni palotila niin ei tarvi ostaa ns pattipäämäntä vaan tasalakisella saadaan riittävä puristus. Entäs palotapahtuman kannalta? Kumpi edullisempi muoto, flat vai dome?
Mitä ongelmia mulle mahdollisesti voi tulla yli 11 puristuksista? Korkeat käyntilämmöt, suuremmat rasitukset kampikoneistolle?
Onko merkittäviä haittoja koneelle jolla ajetaan ehkä max 5000km/v.

[Fastback]

poistinpas viestin vielä, pitää laskea kotokoneella noita arvoja lisää. alustavan laskelmoinnin perusteella, ottaisin sittenkin noi 61cc kannet, antavat lisää pelivaraa, katukonettahan tässä tehdään?

[Fastback]

Tästä voinemme vetää varovaisen johtopäätöksen, jotta 58cc kannet tilaukseen
Ja eikös periaatteessa silloin säästetä männän painossa...tasalakisen luulisin olevan hieman kevyempi.
jos kannessa pieni palotila niin ei tarvi ostaa ns pattipäämäntä vaan tasalakisella saadaan riittävä puristus. Entäs palotapahtuman kannalta? Kumpi edullisempi muoto, flat vai dome?
Mitä ongelmia mulle mahdollisesti voi tulla yli 11 puristuksista? Korkeat käyntilämmöt, suuremmat rasitukset kampikoneistolle?
Onko merkittäviä haittoja koneelle jolla ajetaan ehkä max 5000km/v.

No niin, nyt kannattaa taas laskelmoida, että mikä on valmistajan suositteleman kierrosalue kansille. 58cc antaa korkean rutun, yleensä korkealla rutulla toimivien nokkien toiminta-alue on verrattain korkealla. Nyt kun tarkemmin ajattelee niin 61cc voisi olla se parempi vaihtoehto, jottei pakettiin sopiva nokkakeppi karkaa yli kansien suosituksesta. Pitää ostaa kohta 205:t... Jos katuvehjettä meinaat niin ehkä noi 61cc voisivat olla sittenkin se parempi vaihtoehto. Alta 12 rutuilla flat topit toimivat takuuvarmasti, ei tarvitse solid dome tai dome mäntiä välttämättä em. rutulla. Esim. 351w lohko, 61cc kannet 0,5 mm alle dekkikorkeuden, 1mm kansipahvi ja KB729 (4,8cc palotilalla) takomännillä tulee rutuksi 10.18 std. poraus lohkossa. 0,.030 ylikokoon porauksella ruttu nousee arvoon 10,31. Vastaavalla kombinaatiolla, mutta esim. Rossin männillä joissa palotila vain 3cc -> ruttu 10.53. Mitenkä kovan rutun koneelle haluat? Korkea ruttu -> kova keppi. Nämä arvot laskettu desk top dyno 2003:n compressionratio math softalla.

Kannattanee katselle nokkavalmistajien sivuilta AFR:n 185:lle suosittelemalle käyttöalueelle ja haluamallesi rutulle sopivaa keppiä. Miksei 58cc pärjää, mutta 61cc jättää enemmän pelivaraa. 58cc kolkutellaan rajoja nopeammin. Kannattanee kysellä myös ammattilaisten mielipiteitä.

Kun avaat koneet, niin pystytkö mittaamaan deckikorkeuden, etäisyyden männän yläreunasta yläkuolokohdassa lohkon yläreunaan ja katsohan samalla männistä valmistenumero ja ylikoko, jotka pitäisi löytyä männän laesta. Voistais laskiskella lisää nykykoneen arvoja.

Tasalakisen luulisi olevan kevyempi, mutta tuossa Clevelandissani on kb149 "pop-up" eli pattimännät ja ne painavat itseasiassa vähemmän kuin samaan koneeseen tarkoitetut flat top männät. Nämä siis hypereutiktöktitikoktiö (miten se kirjoitetaan) männissä..

[Vieras]

Tästä voinemme vetää varovaisen johtopäätöksen, jotta 58cc kannet tilaukseen
Ja eikös periaatteessa silloin säästetä männän painossa...tasalakisen luulisin olevan hieman kevyempi.
jos kannessa pieni palotila niin ei tarvi ostaa ns pattipäämäntä vaan tasalakisella saadaan riittävä puristus. Entäs palotapahtuman kannalta? Kumpi edullisempi muoto, flat vai dome?
Mitä ongelmia mulle mahdollisesti voi tulla yli 11 puristuksista? Korkeat käyntilämmöt, suuremmat rasitukset kampikoneistolle?
Onko merkittäviä haittoja koneelle jolla ajetaan ehkä max 5000km/v.

No niin, nyt kannattaa taas laskelmoida, että mikä on valmistajan suositteleman kierrosalue kansille. 58cc antaa korkean rutun, yleensä korkealla rutulla toimivien nokkien toiminta-alue on verrattain korkealla. Nyt kun tarkemmin ajattelee niin 61cc voisi olla se parempi vaihtoehto, jottei pakettiin sopiva nokkakeppi karkaa yli kansien suosituksesta. Pitää ostaa kohta 205:t... Jos katuvehjettä meinaat niin ehkä noi 61cc voisivat olla sittenkin se parempi vaihtoehto. Alta 12 rutuilla flat topit toimivat takuuvarmasti, ei tarvitse solid dome tai dome mäntiä välttämättä em. rutulla. Esim. 351w lohko, 61cc kannet 0,5 mm alle dekkikorkeuden, 1mm kansipahvi ja KB729 (4,8cc palotilalla) takomännillä tulee rutuksi 10.18 std. poraus lohkossa. 0,.030 ylikokoon porauksella ruttu nousee arvoon 10,31. Vastaavalla kombinaatiolla, mutta esim. Rossin flat top männillä joissa palotila vain 3cc -> ruttu 10.56. Mitenkä kovan rutun koneelle haluat? Korkea ruttu -> kova keppi. Nämä arvot laskettu desk top dyno 2003:n compressionratio math softalla.

Suuntaa antava taulukko
0,030 ylikoko 351w:

ross kb729
61cc 10,56 10.34
58cc 10.95 10.71


Kannattanee katselle nokkavalmistajien sivuilta AFR:n 185:lle suosittelemalle käyttöalueelle ja haluamallesi rutulle sopivaa keppiä. Miksei 58cc pärjää, mutta 61cc jättää enemmän pelivaraa. 58cc kolkutellaan rajoja nopeammin. Kannattanee kysellä myös ammattilaisten mielipiteitä.

Kun avaat koneet, niin pystytkö mittaamaan deckikorkeuden, etäisyyden männän yläreunasta yläkuolokohdassa lohkon yläreunaan ja katsohan samalla männistä valmistenumero ja ylikoko, jotka pitäisi löytyä männän laesta. Voistais laskiskella lisää nykykoneen arvoja.

Tasalakisen luulisi olevan kevyempi, mutta tuossa Clevelandissani on kb149 "pop-up" eli pattimännät ja ne painavat itseasiassa vähemmän kuin samaan koneeseen tarkoitetut flat top männät. Nämä siis hypereutiktöktitikoktiö (miten se kirjoitetaan) männissä..

[Fastback]

...keeele!

Suuntaa antava taulukko
0,030 ylikoko 351w:

............ross.... kb729
61cc.... 10,56....10.34
58cc.....10.95....10.71

Blackilla on aika hyvä valikoima hypereutic mäntiä 4cc - -1cc palotiloille, joten rutun saa varmasti kohdalleen.