Pohdintaa alukansista ym. virijuttua...

Ahti · Viesti Kirjoittaja **Ahti** » 20 Heinä 2005, 08:43

speedy kirjoitti:Ilmeisesti varaosamyyjät ei tunnu tietävän osien sopivuudesta? tai sitten kun ostetan monesta eri putiikista nin yhteensopivuus on arvailua/kokeilua? ajattelis et kun yhdestä paikasta ostaa palikat jossa tiedetään muustakin kun tuotteen katteesta, niin saa kasaan moottorin ilman tuskaa?

Kukaan ei pysty etukäteen sanomaan minkä pituiset tönärit tollaseen koneeseen tulee! Se riippuu lukemattomista asioista mm. dekkikorkeudesta.
Kyllä se väärien tönärien valinta meni ihan omaan piikkiin. Tein yhdestä vanhasta tönäristä mittatyökalun mutta en ottanut riittävästi huomioon sitä että hydr. nostaja pitenee paineen alla. Enää ikinä ei mulle tule hydr. rolleria, mekaanisen kanssa säästyy monelta tuskalta.

Kaikki osat paitsi kannet on ostettu Laakkoselta.

Fastback · Viesti Kirjoittaja **Fastback** » 20 Heinä 2005, 12:29

Ahti kirjoitti:
speedy kirjoitti: Enää ikinä ei mulle tule hydr. rolleria, mekaanisen kanssa säästyy monelta tuskalta.

Heh, sitä näkyy olevan Speed demoni irti selkeesti

(enkä puhu mistään kaasarista)

Ahti · Viesti Kirjoittaja **Ahti** » 01 Elo 2005, 09:19

Tönärit vaihdettu lyhyempii, nyt näyttää geometria vähän paremmalta. Samalla vedin säädöt niin kiinni että nyt on pysynyt!
Öljynpaineet on vähän kohtuullisemmat noilla FE öljyillä, toivottavasti öljykalvo on riittävä joka tilanteessa. Aika jännän väristä toi FE öljy, sellasta tummaa heti uutena.
Ensiön pääsuuttimet vaihdoin pykälällä pienempiin 71>70, uusia mittauksia ei ole vielä tehty.
Tulipahan laitettua kardaanilenkki ihan turvallisuuden vuoksi ja traction barsit kokeiluun. Ei ainakaan tavan asvaltilla enää pompota vaan sutiiiiiiiiiiii...

Mexico65 · Viesti Kirjoittaja **Mexico65** » 01 Elo 2005, 09:56

Ahti kirjoitti:
speedy kirjoitti:Ilmeisesti varaosamyyjät ei tunnu tietävän osien sopivuudesta? tai sitten kun ostetan monesta eri putiikista nin yhteensopivuus on arvailua/kokeilua? ajattelis et kun yhdestä paikasta ostaa palikat jossa tiedetään muustakin kun tuotteen katteesta, niin saa kasaan moottorin ilman tuskaa?
Kukaan ei pysty etukäteen sanomaan minkä pituiset tönärit tollaseen koneeseen tulee! Se riippuu lukemattomista asioista mm. dekkikorkeudesta.
Kyllä se väärien tönärien valinta meni ihan omaan piikkiin. Tein yhdestä vanhasta tönäristä mittatyökalun mutta en ottanut riittävästi huomioon sitä että hydr. nostaja pitenee paineen alla. Enää ikinä ei mulle tule hydr. rolleria, mekaanisen kanssa säästyy monelta tuskalta.

Varaosa myyjät myyvät sitä mitä asiakas tilaa/haluaa, koneen rakentajan on itse tiedettävä mitä millonkin tarvitsee ja minkälaisista osakokonaisuuksista kone lopulta muodostuu.

Olet Ahti oikeassa ettei kukaan etukäteen tiedä millaiset tönärit milloinkin koneeseen sopii. Ainoa konsti on mitata mittatyökalulla sopiva tönärin pituus. Mutta mittaaminen pitää tehdä oikein, huomioida tuo hydraalin kasaan painuminen joko mitaamalla se tai mitatessa ei tönäri saapainaa hydraalia alas.

Vieläkin minua ihmetyttää tuo keinuvipujen löystyminen. Oletko ihan varma, ettei studi sittenkin ole liian lyhyt.

Oma koneeni joka on kyläkin miedompi on toiminut suht hyvin. Dynon jälkeen on vain vaihdettu öljyjä ja säädetty sytkää sopivammaksi maantie ajoon (alipainesäädin). Ventiilikoppia en ole avannut sen jälkeen kun dynossa säädöt satiin kohdalleen. Koneelaa takana noi 3000 km epämääräistä ajoa. Enkä usko, että sitä kovin olisi säälitty tai säästelty, monesti on kone naputtanut rajoittajaan. Tosin rajoitin on yleensä ollut 6000 rpm kohdalla paitsi radalla 6500 rpm. Ainoa kosmeetinen ongelma on alumiini Cobran öljypohjan öljyn hikoilu valusta läpi. Öljypuolihan on lähes vakio, hieman modifioitu vakio öljypumppu(alumiininen) ja öljynä Mobil 1, 10w40 täyssynteetinen. Öljynpaineet noin 3-4 bar / 1500 -4000 rpm ja noin 4-5 bar 4000-7000rpm.

Ahti · Viesti Kirjoittaja **Ahti** » 03 Tammi 2006, 15:46

Vähän päivitystä tähän:
Kone toimi ihan hienosti kunhan lopulta saatiin kunnollinen pa-pumppu ja paineet pysymään vedon aikana oikealla alueella. Syksyn testiajossa Alastarolla koneella ajettiin 11,99 181, n. 1390kg kopassa + kuski.
Kadulla kone käyttäytyy hyvin ja mitään ongelmia ruuhkissakaan ei ollut. Ensi kesäksi tarkoitus hieman säädellä ja parannella mutta ei suuria muutoksia.
Jos vastaavaa tekisin puhtaasti race käyttöön niin sitten mekaaninen rolleri, 1-tasoimusarja, paremmat pakosarjat ja ehkä 205 AFR kannet. Toisaalta sitten tehoalue siirtyisi korkeammalle ja en tiedä kuinka kauan alakerta pysyisi nipussa

Mexico65 · Viesti Kirjoittaja **Mexico65** » 06 Maalis 2007, 20:33

Nostetaan alukansi teema taas ylös.
Nyt jo toisen kerran olen törmännyt AFR (185 ja 205) kansien seetirenkaiden painumiseen ja samalla niiden kääntymiseen. Tästä on seurannut se, ettei venttiilit enää istu tiiviisti seetissä.
Kuvattu tapahtuma on syntynyt yleensä jo lyhyen käytön jälkeen (kesä tai kaksi). Ongelma on korjattu uusien seetien työstämisellä ja venttiilien hionnalla. Koska tässä vaiheessa ongelma ei ole ollut kovin suuri ei seetirenkaita tai venttiilejä ole vielä tarvinnut vaihtaa.

Uskallan olettaa tuon ongelman olevan suhteellisen yleinen noiden tarvike alumiinikansien kanssa, koska en pidä AFR:n kansia mitenkään huonoina laadullisesti. Seetirenkaiden painuminen saattaa johtua myös tavallista korkeammista jousipaineista ja koneiden epätavallisesta käytöstä. Jos kuitenkin epäilette koneen tehojen laskeneen niin syynä saattaa olla epätiiviit venttiilit.

Rautakantisten koneiden omistajat voivat olla rauhallisin mielin koska niissä ei yleensä ole irto seetirenkaita (pois lukien kannet joihin on vaihdettu teräksiset pakoseetit). Tietääkseni rautakansissa ei pakoseetirenkaidenkaan osalta ole vastaavaa ilmiötä, ei ainakaan niin vahvasti kuin alukansissa.

Onko muilla vastaavia havaintoja alukansien seetien sisään painumisesta?

Mexico65 · Viesti Kirjoittaja **Mexico65** » 07 Maalis 2007, 08:59

Painumaa ja kääntymistä ei voi silmin havaita. Poikkeamat ovat erittäin pieniä jotain tuhannesosan luokkaa. Ilmeisesti venttiilit pystyvät jotenkin sopeutumaan tuohon muutokseen, koska ne jouduttiin myös hiomaan uudelleen ja niissä havaittiin myös minimaalinen muotopoikkeama. Kotikonstein ei muutosta pysty havaitsemaan.

Molemmat kannet olivat silmämääräisesti erinomaisessa kunnossa. Muutoksen huomaa vain kun kansien seetit ajetaan uudelleen. Tuolloin työstökoneen terää alaspäin laskettaessa huomaa kuinka terä alkaa leikata seetiä ensin toisesta laidasta. Ongelman korjaus on myös hankala että jokainen seetirengas on mahdollisesti painunut eritavalla. Korjauksen yhteydessä tulee kaikki seetit ajaa samaan syvyyteen, näin säilytetään palotilan koko samana ja näin venttiilien asennuskorkeus tulee olemaan myös sama.

Ongelma kuulostaa pahemmalta kuin se todellisuudessa on. Mutta noilla pienillä asioilla on kuitenkin jonkinlainen merkitys vakavasti otettavan koneen toimintaan.

fairlane · Viesti Kirjoittaja **fairlane** » 07 Maalis 2007, 16:16

jotenkin musta tuntuu että nyt on taas insinöörit setvimässä tuhannes osia.

mussette · Viesti Kirjoittaja **mussette** » 07 Maalis 2007, 20:30

Seeteistä en tiiä, mutta venttiiliin ohjurit meni AFR185:ssa n.1000km ajon jälkeen. Syynä voi olla väärät keinuvivut (piti olla sopivat), vesi öljy emulsio (lohko halkesi --> vedet ja öljyt sekottui) tai valmistusvika.
Uudet ohjurit laitettu ja kone muutenkin up deitattu. Ensi savut otettiin eilen illalla. Toivottavasti tekniikka pelaa ensi kesän jotta pääsis naatiskelemaan.

fairlane · Viesti Kirjoittaja **fairlane** » 09 Maalis 2007, 15:31

ehehehh

anteeksi nyt että takerrun näihin tuhannesosa mittoihin ? että niinkuin alumiini kansissa joissa on venttiilin seetit vinossa muutamia tuhannes osia on venttiileiden tiiviyden kanssa ongelma niinpä! 40-50mm venttiilinlautanen 8.7mm paksun (joustavan) varren päässä 3-4satkua väljässä ohjurissa ties kuinka jäykillä jousilla paukutetaan seetiä vasten vaatii tuhannes osien tarkkuudella suorassa olevat seetit jotta tiivistyy kunnolla vai oliko kysymys tuhannes osa tuumista".jees nukkukaa vaan rautakansi miehet rauhassa teidän seetit ei uppoo ja venat on tiiviit

missäs huippu pajassa ne tehdään tuhannes osa millin tarkkuudella suoraan ohjuriin nähden.( tuhannes osa on muuten suurinpiirtein= ihmisen hiuksen paksuus noin 0.05sadasosaa jaettuna 50 osaan).

cougar67 · Viesti Kirjoittaja **cougar67** » 09 Maalis 2007, 20:15

Kaverilla oli vähän samantapaista ongelmaa Edelbrockin kansilla. Sai hioda uusista kansista venttiilit seeteihin tahdalla, kun oli kuulemma sen verran epätasainen kosketus. Muutenkin kansien valu oli täynnä pieniä (~0.5mm) huokosia. Voivat tietysti olla maanantai mallit, mutta laatu tuntunu vakuuttavalta.

Antti66HT · Viesti Kirjoittaja **Antti66HT** » 09 Maalis 2007, 23:34

hmm... on siinä varmaan sitten enemmän ollu heittoa, jos työstettäessä huomaa. Satku?

Se on mukava että jos joku on ostanut kalliit kannet, tohtii täällä kertoa muillekin. Itse olen kuullut eräästä tapauksesta lisäksi, jossa AFR kansien ohjurit ovat menneet väljäksi parin tuhannen kilometrin ajojen jälkeen.

Itse asiassa kun tarkemmin tuota ajattelee, eli kun seetti on painettu paikalleen alu kanteen, ja sen jälkeen sitä naputetaan venttiilillä enempi tai vähempi, niin pieni ihme olisi jos se ei liikkuisi muutamaa satkua, ja jopa kallistuisi.

Oliko kyseisissä kansissa havaittavissa jo vuoto? Mitattiinko koneistamossa ali paineella?

Pnko tässä nyt sitten edessä se että tarvike alu kannet saa kauden jälkeen kiikuttaa seettien laittoon...

Onneksi noilla kiinalaisilla ei putoa korkealta. Pro Comp

mussette · Viesti Kirjoittaja **mussette** » 10 Maalis 2007, 11:24

Olisikin kiva tietää millaisilla viri osilla saisi huolettomat 50tkm ja tehot olisi n.500hv.

Vai onko viriosilla rakennetut 500hv koneet sellaisia joista saadaan valmistumisen jälkeen hyvät teho ja vääntölukemat, mutta koneen saa läpikäydä vähintäin 5tkm ajon jälkeen.

Jos pistää paljon rahaa harrasteauton koneeseen niin ainakin henk. kohtaisesti toivoisin että asian päälle saisi laittaa ruksin ja seuraavana talvena voisi keskittyä jonkin muun kohdan parantamiseen esim. alusta, sisusta jne.... Tietysti nämä on niitä valintajuttuja, voihaan sitä ajaa vakio koneella jos haluaa huoletonta menoa

Fastback · Viesti Kirjoittaja **Fastback** » 10 Maalis 2007, 18:26

mussette kirjoitti:Olisikin kiva tietää millaisilla viri osilla saisi huolettomat 50tkm ja tehot olisi n.500hv. Vai onko viriosilla rakennetut 500hv koneet sellaisia joista saadaan valmistumisen jälkeen hyvät teho ja vääntölukemat, mutta koneen saa läpikäydä vähintäin 5tkm ajon jälkeen. Jos pistää paljon rahaa harrasteauton koneeseen niin ainakin henk. kohtaisesti toivoisin että asian päälle saisi laittaa ruksin ja seuraavana talvena voisi keskittyä jonkin muun kohdan parantamiseen esim. alusta, sisusta jne.... Tietysti nämä on niitä valintajuttuja, voihaan sitä ajaa vakio koneella jos haluaa huoletonta menoa

Tämähän jo suorastaan vaatii kommentoimista. Tarpeeksi isolla motilla voidaan viritysaste pitää matalana ja potentiaalia on varastossa jos joskus haluaa huoltoväliä lyhentää.

ROKI · Viesti Kirjoittaja **ROKI** » 10 Maalis 2007, 20:12

No joo kunhan tuon uuden koneen saisi joskus kasaan, lähtökohtahan on hyvä, kun on uusi lohko ja kaikki sisäkalut on uutta, mutkarauta, veivit, takomännät, rullanokka ja nostajat, jakopää,damperi,vetolevy ,ynnä muut pikku hilpeet. Kannet pysyy rautana, ne on portattu ja laitettu isot rosteri venat, kannet kyllä hengittää. Pkosarjat teen itse, imari puoli on viellä auki, rupeenko hitsailemaan itse vai tilaanko jotain eksoottista myllyn päälle. Enkä vähässä yskässä alu kakkuja koneeseen ruuvaa, saa sitä löylyä myllyyn muutenkin kuin alukansilla, ja kun pääsen yli 300hv niin mulle riittää eikä tuo ole mikään ongelma tuohon päästä.