Flektin tehon tarve.
Flektin tehon tarve.
Aika mielenkiintoinen testi. Pistää ajattelemaan että lyökö visko kokonaan kiinni kun radalla riivaa kunnolla. Aika moisia tehon syöjiä ne tosiaan onkin.
[youtube][/youtube]
[youtube][/youtube]
- starsky
- Aina äänessä
- Viestit: 1684
- Liittynyt: 10 Marras 2012, 16:46
- Auto: 1966 ht
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Flektin tehon tarve.
OD-puolella viestiketjussa Engine Masters flekti testailua on ihmetelty suuntaan ja toiseen tuloksia.
Mittalaitteen kanssahan tuossa asiaa testataan. Kyllähän noissa käyrissä ihan selkeästi tuo flekti aiheuttaa pudotuksen mittaustuloksiin.
Re: Flektin tehon tarve.
Kyllä siinä varmaan sylerin läpi imettäessä tulee aika paljon kuormaa kun ilman vastus kasvaa virtauksen myötä.
Tuosta viskosta ei tiedä oliko se notkistunut jo sen verran että pyöri vapaammin vai vedettiinkö melkein kylmiltään. Ja se oli vielä mettalli siivilläkin. Tuskin meidän muovinen ottaa ihan noin paljon vastaan. Todellisessa tilanteessa missä olisi esim 100-150 kmh vauhtia radalla niin syylerin läpi puskee vaarmasti jo niin paljon ilmaa läpi ettei flekti haukkaa enää lähimainkaa niin paljon tehoa mitä tässä testissä. Tässä testissä ei annettu vielä jenkaakaan kyllä kuin noin 5000.
Itse ainakin pitäydyn vielä vakio viskossa mutta kaapua en sen ympärille laita kun lämmöt pysyy muutenkin kusrissa.
Tuosta viskosta ei tiedä oliko se notkistunut jo sen verran että pyöri vapaammin vai vedettiinkö melkein kylmiltään. Ja se oli vielä mettalli siivilläkin. Tuskin meidän muovinen ottaa ihan noin paljon vastaan. Todellisessa tilanteessa missä olisi esim 100-150 kmh vauhtia radalla niin syylerin läpi puskee vaarmasti jo niin paljon ilmaa läpi ettei flekti haukkaa enää lähimainkaa niin paljon tehoa mitä tässä testissä. Tässä testissä ei annettu vielä jenkaakaan kyllä kuin noin 5000.
Itse ainakin pitäydyn vielä vakio viskossa mutta kaapua en sen ympärille laita kun lämmöt pysyy muutenkin kusrissa.
Re: Flektin tehon tarve.
Sen verran noista säköflekteistä, ettei niitä tarvitse pyörittää ajaessa jos muutoin kone ja jäähdytys on kunnossa. En koskaan kilpailun aikana pyöritä flektejä, mutta radalta poistuttua käynnistän flektit. Normaalisti kilpailu olosuhteissa vedenlämpö pysyy noin 90 asteen tinoilla.
Eihän noihin toiste tekemiin testeihin tarvitse täysin uskoa, mutta omakohtaiset testit saattaa olla jopa oikeassa.
Tosin noita testejä voisi tehdä dynossa rullienpäällä ja vaihdella erilaisia flektejä niin saattaisi arvot olla toisenlaiset tai sitten ei.
Eihän noihin toiste tekemiin testeihin tarvitse täysin uskoa, mutta omakohtaiset testit saattaa olla jopa oikeassa.
Tosin noita testejä voisi tehdä dynossa rullienpäällä ja vaihdella erilaisia flektejä niin saattaisi arvot olla toisenlaiset tai sitten ei.
65 "Shelby" Mustang GT 350, FIA Race Car
67 Mustang HT "Trans Am"
Norton Commando 750 S -70
Money can´t buy happiness, but it can buy a race car. And I´ve never seen a sad person in a race car.
67 Mustang HT "Trans Am"
Norton Commando 750 S -70
Money can´t buy happiness, but it can buy a race car. And I´ve never seen a sad person in a race car.
- Homer65
- Over The Top
- Viestit: 4857
- Liittynyt: 29 Touko 2004, 00:25
- Auto: Mustang HT-65, 327 cid stroker, A5, 9", grey
- Paikkakunta: Lohja
- Viesti:
Re: Flektin tehon tarve.
Joopa joo!! Ajaessa ei sähköfletki pyöri muuten kuin ilmavirrasta. Sen jäähdytysteho johtuu osittain siitä, että asennetaan niin lähelle kennoa kuin saadaan. Viskoahan ei voi asentaa yhtä lähelle kun se heiluu moottorin mukana ja voi leikata kennot silpuksi. Siivet noissa viskoissa on aika paljon isommat kuin sähköisissä, voi sekin hiukan enemmän antaa vastusta. Sitten jos puhutaan kiinteästä ropelista (niitäkin näkee), ilman viskoa, ollan jo tehosyöpössä.
Selvänä ei saa ja kännissä ei pysty!!
MUSTANG HT-65, 327 stroker, A5, 9", grey
MUSTANG HT-65, 327 stroker, A5, 9", grey
Re: Flektin tehon tarve.
Voin testata tämän parin viikon sisällä dynossa, täällä Suomessa. Voin samalla testata minkä verran se sähköinen puhallin haukkaa pyöriessään täydellä teholla. Iso visko vs ei mitään vs iso sähköpuhallin..
66' Fairlane 500 2dht 431cid Fe Efi + 5 speed
93' Corvette LT1 6 speed
93' Corvette LT1 6 speed
Re: Flektin tehon tarve.
Piti oikein kokeilla tätä omassa dynossa. Testikohteena -69 351W. Tässä siis ihan kiinteälapainen teräspotkuri ja siinä ympärillä ilmanohjainkaukalo. Syyläri vakiotyyppinen kolmerivinen.
Ajoin kolme vetoa flektillä ja kolme ilman. Vaikutus on kyllä ihan mitattavissa ja toistettavissa mutta kaukana mistään 30 hv tehohäviöstä. Eli keskiarvo huipputehosta flektillä 257 hv ja ilman flektiä 265 hv. Eroa siis keskimäärin 8 hv. Toiseen kuvaan jätetty yksi veto kummastakin jolloin kuva on hiukan selkeämpi lukea.
Jos joku haluaa testailla muita variaatioita niin voin tarjota edullista dynoaikaa tähän
Ajoin kolme vetoa flektillä ja kolme ilman. Vaikutus on kyllä ihan mitattavissa ja toistettavissa mutta kaukana mistään 30 hv tehohäviöstä. Eli keskiarvo huipputehosta flektillä 257 hv ja ilman flektiä 265 hv. Eroa siis keskimäärin 8 hv. Toiseen kuvaan jätetty yksi veto kummastakin jolloin kuva on hiukan selkeämpi lukea.
Jos joku haluaa testailla muita variaatioita niin voin tarjota edullista dynoaikaa tähän

Re: Flektin tehon tarve.
No nuo käyrät näyttää kyllä järkevämmiltä. Mistä lienee jenkki pojat repineet omat käppyränsä. 

Re: Flektin tehon tarve.
Hmm, mistäkähän johtuu että kierrosten noustessa flektin häviö ei suurene kun tuntuisi että se siirtää kuitenkin koko ajan suuremman ilmamäärän pyöriessään nopeammin ja nopeammin? Vai onko tämä sisäänrakennettu tuoton rajoittava ominaisuus, jos on niin hienosti suunniteltu, tarpeetonta siirtää liian suurta ilmamäärää kun tietty määrä riittää.
Re: Flektin tehon tarve.
Kiitos tästä pläjäyksestä, meinasin alkaa tutkimaan asiaa muttei tarvinnutkaan.kaara91 kirjoitti: ↑01 Elo 2017, 22:47 Kiinteälapaisella potkurilla teho nousee suoraan kierrosluvun mukaan, jos siivistö saa imeä vapaasta tilasta ilmaa. Jos esim. syyläri vastustaa virtausta kaavun kanssa, niin ilmamäärä ei välttämättä nouse siivistössä, vaikka kierrokset nousee. Syy on, että siiven ja kennon väliin rupeaa muodostumaan alipainetta, jolloin myös tehon otto siivissä ei enää kasva, vaikka siiven nopeutta lisättäisiinkin eli kierroksia. Sama ilmiö tapahtuu, vaikka kaavua ei ole, koska syylärin etäisyys aiheuttaa saman ilmiön. Jos siipi on lähellä syyläriä, niin keskiosa flektistä ei saa ilmaa, koska suurin osa ilmaa tulee siiven ja syylärin välistä sivulta. Siksi tuo kaavu on tuohon suunniteltu, että ohi-ilmaa ei pääsisi sivistöön, vaan kaikki ilma minkä flekti imee, tulee syylärin läpi ja aiheuttaa siis maximaalisen jäähdytyksen. On siis huonoa ja epätaloudellista olla käyttämättä kaavua. Tosin flektin puhalluspuolella tehon otto ja ilman määrä kasvaa ilman kaavua, kun siiven ja syylärin etäisyys kasvaa, mutta jäähdytysteho huononee syylärissä ohivuodon takia, kun etäisyys kasvaa. Flekti siis pumppaa turhaa ilmaa ilman kaavua ja aiheuttaa tehon hukkaa, jos se imee syylärin jälkeen sivulta turhaa ilmaa.. Tosin moottoritilan lämpö putoaa hieman, koska konehuoneen tuuletus tehostuu.
Korkkarissa sähköflekti +120kmh nopeuksissa pyörii reippaasti mukana ja saa aikaan sen, että merkkiledit kojelaudassa palaa molemmilla nopeuksilla. Tämä asia on todennettu poistamalla syöttö releiltä, jolloin flekti toimii generaattorina antaen ledeille virtaa.
Jos tätä joku epäilee.... laittakaa pölunimuri päälle ja tukkikaa imuputki. Koneen kierrokset nousee, johtuen siitä, että tehon otto vähenee samalla, kun ilman virtaus putkessa vähenee. Ilma on raskasta noin 1,25kg /m3 huoneen lämmössä, joten mitä harvempaa se on, niin sitä helpompi ja pienemmällä teholla sitä pystyy pumppaamaan. Tyhjössähän flekti ei tuota mitään, eikä myöskään kuluta tehoa, koska absoluuttisessa tyhjössä ei ole mitään massaa, eikä mitään pumpattavaa.

Tuohon ajaessa flektin pyörimiseen liittyen mietin, että mekaanisen flektin tapauksessa ajoviima työntää ilman jäähdyttimen läpi, jolloin flektin ei tarvitse tehdä työtä ja ei siten ota tehoakaan.
Re: Flektin tehon tarve.
Ajoviimahan valitsee sitten helpoimman reitin ja se ei useinkaan ole kennon läpi. On havaittu, että jos syylarin yläreuna ei ole tiivistetty konepeittoon vaan siihen on jätetty rako niin jäähdytysteho heikkenee merkittävästi. Tietty jos ilmanotto syylarille on jotenkin tunneloitu niin, ettei ilma pääse mihinkään muualle niin asia on eri. Mutta, jos syylari seisoo siinä vapaana niin ilma mielellään kiertää syylarin jos sillä on siihen mahis.
Sama sitten toisella puolella syylaria: jos syylarin takana pyörii (esim. visko) flekti ilman tunnelointia tai vaikka sähköflekti on asennettu niin, että flektikotelon ja syylarin välissä on rako niin flekti vetää mielummin ilmaa sivulta kuin syylarin läpi.
Pienillä fiksauksilla voipi tehdä eron ylikuumenevan ja hyvin toimivan välille.
Mustang GT 5.0 '95
Tunturi Start 54cc '73
Tunturi Start 54cc '73
- Antti66HT
- Superpölöttäjä
- Viestit: 2112
- Liittynyt: 29 Touko 2004, 00:25
- Auto: -66 HT, pelastettu museoinnilta...
- Paikkakunta: Tampere
Re: Flektin tehon tarve.
Asiallisesti kiteytetty.
Mainittakoon vielä että esim. early mustangeissa, joissa isot iskaritornit blokkaavat konetilan takaosaa, on tuosta jatkuvasta puhalluksesta hyötyä, eikä koneen takaosa kuumia niin paljon.
Itsellä on nykyään jokun työntävä sähköflekti, joka onnistui polttamaan 30A mega sulakkeen. Täytyypä hieman tutkia mikä kamppeessa vikana, kun ehtii...