Aku_81 kirjoitti:Oishan tuollakin ollut hauska käydä, ehkä ens vuonna. Tais olla lähinnä kossukerholaisten kekkerit että kerholainen ois pitäny olla.
Jep, members only.
Tossa vähän mietteitä:
Jälkeenpäin aatellen ton reissun olisi voinut jättää väliinkin. Aineksia oli kuin huonompaan romaaniin.
Lauantai-iltana soiteltiin Mexico65:n kanssa aikatauluja ja viime hetken tarkistettavia asioita. Mm. Masinolin laitosta, ettei kaasari jäädä. Kaapista löytyikin täyteläisen oloinen Masinoli, eikun puolikas tankkiin. Mitä ihmettä, purkin pohjalla on jotain moskaa. Ei haise oikeastaan millekään ja on vähän turkoosinsinistä. Kokeilua: ei pala, ei sekoitu bensaan, sekoittuu veteen, sekoittuu Blue Coralin Water Removeriin. Sitten muisti palautui pätkittäin. Voisviddu, sehän on ATE Super Racing Blueta, jota ilmattiin jätenesteastiana olleeseen masinolipurkkiin. Tankkia tyhjäksi, onneksi on tyhjennyspropullinen tankki ja huuhtelua ja Blue Coralit tankkiin. Ei sitten enää jaksanut vanteita vaihtaa keskellä yötä.
Heräsin jotain 4.30 painajaisesta, jossa Musse on jossain parkkipaikalla ja moukaroitu kasaan, uskotteko enneuniin? Kun lähdön aika koitti, niin sade alkoi ja sitähän jatkui koko päivän. Matkalla alkoi latausvalo vilkkua ja palaa, lataussäätimen liitin oli taas huonossa asennossa, piti pysähtyä sitä renaamaan. Radalla oltiin kuitenkin ajoissa. Eikun lämmintä juotavaa ja renkaan vaihtoon. Taakse edellisen kerran edessä olleet, olisi pitänyt ajaa ne maantiellä puhtaaksi, edessä noi S02:set liu'uttavat kumimakkaroita ulkoa sisälle, kun ei ole camberia kuin -1 aste ja camber-käyrä ei ole mikään ihmeellinen. Voipi olla luikasta. Mutta renkaanvaihto kuitenkin onnistui.
Ei kun radalle rajoitetulle nopeudelle. Onpa liukasta, perä on irti heti, kun tapahtuu painonsiirtoa eteen ja eturenkaat on käännetty. Takavakaaja on 20% paksumpi kuin alkuperäinen vakioetuvakaaja. No eipä tarvinnut kauan ajaa kun auto hyytyi, avaimesta ei tapahtunut mitään. Kun en usko sähköön, niin kuinka voisin edes vikaa löytää, vaikka kuinka pähkäilin. Onneksi on fiksumpia
http://tinyurl.com/yxkkpu
ja sähköt löytyi. Kumma juttu, että ainakin 14 vuotta kestänyt maalarinteippi liitos nyt jo petti. Ja radalle, hui helvatti, että oli kamalaa. Mitens ne rengaspaineet, Ahvenistoa varten olin laittanut jotain 3? Mittarin mukaan oli nyt 3.4, pudotin 2.7. Eipä paljon auttanut, olisi se takavakaajakin pitänyt irroittaa. Vähän kun jäi jarrutukset myöhään, niin perä lähtee sivulle heti, hitaissa ei nyt niin kauheeta, mutta kun Las Palmasiin menevän 4-mutkan jälkeen mennään perä edellä kohti rengaskasaa, niin voiäitee. Pujottelukeppinä aikani jaksoin ajella. Takakummeissa oli edelleen niitä makkaroita, eihän ne noin sileällä radalla oikein putsaannu. Onneksi lippunakki iski, olisi muuten voinut se enneuni toteutua, jos olisin vielä mennyt radalle uudestaan. Meninkin siihen Las Palmasin lippupisteeseen, jossa sitten katselin muitten suorituksia varsinkin P100:sta, joka tuli kuin jääradalla poikittain, drifting-ainesta kuskissa?. Ruskea Capri oli melkein yhtä paljon poikittain kuin minäkin. Parhaimman näköiset sadekelin ajolinjat Las Palmasiin oli ehkä M5:lla. Pari välikoppaa ja Cossua meni kanssa kovaa.
Kotimatka märällä ja pimeällä 2-tiellä vähän alaspäin suunnatuilla tuikuilla ei ollut herkkua, siinä sitä koitti arpoa kaistaa vastaantulevien häikäisemänä, onneksi pari aurauskeppiä sentään näkyi silloin tällöin. Sunnuntaina jalat olivat kipeät, kun oli jännittänyt koko matkan.
Ratana Alastaro on minusta mielenkiintoisempi kuin Botniaring ja voitaisiin harkita Alastaroakin ratapäiville.
ja kylmää noin uimiseen = aika vaihtaa nastat alle ja avoautokesä on taas edessä 
enää muutama piiiiiiiiitkä talvi-ilta ja taas tukku hulmuumaan 
kyljessään.