Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Kärjellinen keskipakoennakko / + vakuumi ennakko
Kärjetön keskipakoennakko / + vakuumi ennakko
Sytytys boxi tai jotain muuta.
Perus ennakko, alipaine ennakko, keskipako ennakko, kiinteä, jotain muuta?
Ennakko käyrä yksivaiheinen, kaksi vaiheinen, + alipaine ennakko, vai jotain muuta "S" kurvi?
Virranjakaja, magneetto?
Suorasytytys?
Puolat, yksi, kaksi (hukkakipinä) vai sylinterikohtaiset?
Tulpat lämmin vai kylmä?
Tulpanjohdot?

Ei ihan helppo rasti jos koneesta haluaa saada kaiken ilon irti -> vastaa kaasuun halutulla tavalla, ei aiheuta detonaatiota millään kierrosluvulla tai ajo tilanteessa...

Niin tuo perinteinen keskipako / alipaine systeemi on kai aika vanha, voitaisiinko siirtyä digi aikaan? Sytytys kartta samaan tapaan kuin polttoaine kartta, oikea ennakko oikeaan tilanteeseen, tai edes sinne päin.

Tuossa mielenkiintoinen artikkeli yhden tyyppisestä ratkaisusta.
Onko kokemuksia?
Going Digital: MSD Digital Conversion
http://www.powerperformancenews.com/tec ... onversion/

Case Study – Programmable ignition system on a carbureted engine

http://automotiverepair.net/blog/?p=604

Nuo minkäkin moottorin vaatimat/tarvitsemat ennakot vaihtelevat kyllä melkoisen suuresti jotta niihin pystyisi mitään kovin specifistä ohjetta antamaan. Inteernetin ihmeellisestä maailmasta toki löytyy hyviä ohjenuoria perusasioista varsinkin yleisimpiin moottorikombinaatioihin mutta ikävä kyllä aika moni on tullut todistettua dynolla hyvinkin vääräksi. Olen nähnyt kun 4v kannella oleva "hemi" palotilallinen vapaasti hengittävä antaa parhaan tehon ~45 asteen ennakolla ja kun vastaava vapaasti hengittävä pannu vaatii vain 20 astetta. Sama työntötanko jenkkipannuissa, toinen puskee voimaa parhaiten 25asteen ennakolla, toinen melkein 40..

Mulla on aika monen oman laitteen sytytyskartat toki tallessa ja speksit mistä moottorikombinaatiosta moiset on ja jos laskee pois kaikki "erikoisemmat" niin perussääntönä voi kyllä pitää että todella lähelle erittäin hyvää pääsee kyllä myös perinteisellä jakajalla josta pääsee säätämään maks alipaineennakon, sen saavuttamiseen vaadittavan alipaineen sekä keskipakoennakon nousunopeuden ja maksimin. Suurimmalle osalle ennakkokartoista on ollut yhteistä se ettei niissä ole ollut ikinä mitään "S-kurveja", monttuja tai piikkejä mihinkään suuntaan vaan ennakko nousee tyhjäkäynniltä melko nopeasti tietylle tasolle jossa se pysyy koko kierrosalueen ilman suuria muutoksia, kuorman pudotessa (ja alipaineen lisääntyessä) ennakko taas tasaisesti kasvaa.

Parhaaseen tehoon ei missään nimessä tarvita ohjelmoitavaa sytytystä ja siihen riittää kyllä ihan perusosat, perustulpat, hyvät johdot ja vahva kipinä. Jos seos noilla syttyy niin ei sitä sen paremmin sytytä vaikka osien suhteen harrastaisi vaikka mitä overkilliä.

Jos halutaan taas vaikuttaa enemmmän moottorin ajettavuuteen, kierrosherkkyyteen ja luonteeseen eri kuormitustilanteissa niin sillloin ainoa oikea vaihtoehto on täysin ohjelmoitava sytytys joko hukkakipinänä tai sekuentaalisena. Ohjelmoitavalla sytytyksellä saadaan myös poikkeuksetta paras polttoainetalous ja päästöt.

Asiallisella pyörrevirtajarrulla varustettu steady-state dyno on toki ehdoton vaatimus jos sytytysennakko halutaan säätää jokaiseen kuormitustilanteeseen optimaaliseksi.

Summa summarum;
Hyvään lopputulokseen pääsee Tehokkaassa kaasutinmoottorissa ihan perinteisellä jakajalla ja hyvillä sytytysosilla. Väljällä jakajalla, huonolla puolalla tai vaeltavalla triggeröinnillä tulos on sitten jotain muuta. Samat osat toimivat toki loistavasti myös tehottomammassakin koneessa. Miinuksena säädettävyyden rajoitukset ja työläys. Plussana halpa hinta, vähän osia ja helpommin lähestyttävä.

Parhaaseen lopputulokseen pääsee tehokkaassa (tai tehottomassa) täysin ohjelmoitavalla jakajattomalla sytytyksellä. Miinuksena hinta, monimutkaisempi järjestelmä eikä huipputehoa ei tule heppaakaan enempää jos verrataan ajantasalla olevaan jakaja sytytykseen. Plussana huoltovapaus, säädön helppous ja mahdollisuus vaikuttaa huomattavasti enemmän moottorin ominaisuuksiin tai käytökseeen kaikissa mahdollisissa kuormitustilanteissa.

Hyvää tietoa