Mustang 289 4v käyntihäiriöstä
Lähetetty: 04 Loka 2013, 03:55
Oli tarkoitus palstalle kirjoittaa ja kysyä apua 1967 HT 289 man. 4v:n käyntiongelmaan. Mutta nyt kerronkin kuinka se selvisi. Tämä voi olla useimmille ns. selvää kauraa, mutta minulle amatöörille ei. Ongelmani alkoivat 98E5:n tankkauksen jälkeen; ajoa 65 km, pysähdyksissä 2,5h ja sen jälkeen tuntui kuin kävisi vajaalla, vähintään yksi pytty pois pelistä. No, ei ollut bensan vika.
Vaihdoin tulpat, tarkistin katkojan kärkivälin, sytytysennakon, säädin tyhjäkäynnin suuttimia eri asentoihin, testasin bensapumpun (painetta löytyi) ja lopulta testiajon jälkeen bensan yllättäen loputtua tajusin että käy tosi rikkaalla. Sitten tankkasin Shellin 99 V-poweria, ei apua. Tämähän olisi jo ollut nähtävisssä vanhoista tulpista jos olisi osannut nähdä. Säädin mielestäni omituista kaasarin ensiöpuolen uimuritankin tuuletusläpän tankoa ilman tuloksia. Uimuritankin bensatasokin oli kohdillaan. Vaihdoin puolan, ja sitä ennen mittasin puolan eri napojen jännitteitä ja irti olevan puolan vastuksia. Ei vikaa, eikä uuden vaihdosta apua. Seuraavaksi kävin virranjakajan kimppuun. Akselia ylös nostamatta purin sisäkaluja niin, että pääsin käsiksi mekaanisen ennnakon säätimeen, siihen keskipakovoimalla toimivaan. Irroitin painolipareet ja puhdistin ja öljysin kaikki näkyvät kohdat. Sitten erotin toisistaan jo irrotetut metallilevyt; sen jossa kärjet on kiinni (kiertlyvän) ja kiinteän. Kiertyvän liike tuntui jäykältä ja levyjen irroittaminen toisistaan vaati työtä. Kokeilin kyllä, että ylempi levy liikkuu kun alipainesäätäjä sitä vetää vivullaan, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan liikkunut tarpeeksi herkästi. Kasatessa huomasin katkojan kärkivälin olevan liian pieni. Ennakko sen sijaan oli melkein kohdillaan edellisen säädön jäljiltä.
Nyt kone käy ja kukkuu. Ilmeisin syy mielestäni oli virranjakajan säätyvän levyn (alipaine) tahmea liike. Myös katkojan kärkivälin oikeellisuudella linee asiaan osuutensa. Mutta yhtä kaikki, nyt kone käy hyvin ja jaksaa vetää eli sitkeyttäkin löytyy. Ja tärinät 1000 -1500 kierr./min ovat nyt historiaa. Ja myös kulkuhaluja löytyy. Kaltaisilleni tästä opiksi että huoltakaa virranjakajianne; öljyä ja vaseliiniä ennen kuin paikat jumittaa.
T: Reijo Mitrunen, Kuopio
Vaihdoin tulpat, tarkistin katkojan kärkivälin, sytytysennakon, säädin tyhjäkäynnin suuttimia eri asentoihin, testasin bensapumpun (painetta löytyi) ja lopulta testiajon jälkeen bensan yllättäen loputtua tajusin että käy tosi rikkaalla. Sitten tankkasin Shellin 99 V-poweria, ei apua. Tämähän olisi jo ollut nähtävisssä vanhoista tulpista jos olisi osannut nähdä. Säädin mielestäni omituista kaasarin ensiöpuolen uimuritankin tuuletusläpän tankoa ilman tuloksia. Uimuritankin bensatasokin oli kohdillaan. Vaihdoin puolan, ja sitä ennen mittasin puolan eri napojen jännitteitä ja irti olevan puolan vastuksia. Ei vikaa, eikä uuden vaihdosta apua. Seuraavaksi kävin virranjakajan kimppuun. Akselia ylös nostamatta purin sisäkaluja niin, että pääsin käsiksi mekaanisen ennnakon säätimeen, siihen keskipakovoimalla toimivaan. Irroitin painolipareet ja puhdistin ja öljysin kaikki näkyvät kohdat. Sitten erotin toisistaan jo irrotetut metallilevyt; sen jossa kärjet on kiinni (kiertlyvän) ja kiinteän. Kiertyvän liike tuntui jäykältä ja levyjen irroittaminen toisistaan vaati työtä. Kokeilin kyllä, että ylempi levy liikkuu kun alipainesäätäjä sitä vetää vivullaan, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan liikkunut tarpeeksi herkästi. Kasatessa huomasin katkojan kärkivälin olevan liian pieni. Ennakko sen sijaan oli melkein kohdillaan edellisen säädön jäljiltä.
Nyt kone käy ja kukkuu. Ilmeisin syy mielestäni oli virranjakajan säätyvän levyn (alipaine) tahmea liike. Myös katkojan kärkivälin oikeellisuudella linee asiaan osuutensa. Mutta yhtä kaikki, nyt kone käy hyvin ja jaksaa vetää eli sitkeyttäkin löytyy. Ja tärinät 1000 -1500 kierr./min ovat nyt historiaa. Ja myös kulkuhaluja löytyy. Kaltaisilleni tästä opiksi että huoltakaa virranjakajianne; öljyä ja vaseliiniä ennen kuin paikat jumittaa.
T: Reijo Mitrunen, Kuopio