Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Eipä niitä kannata arvailla, monta niitä on kuitenkin takana, ja monta edessä. En tiiä kuinka moni suoraan kehuu Fordin kutosen kaasaria jostain kuuskytluvulta, tai pystyy milläänlailla vertaamaan sitä ruiskuun. No, eihän mulla oo kun vuosi semmosia muutaman tunnin iltapuhteita, ei pitäis vitutuskäyrän paljoa nousta. Tuloja kun ei ole niin kaikessa pitää säästää, pitänee kysellä hyviä tarjouksia megaruuttaa myyviltä liikkeiltä. Ja hakee Biltemasta turbo

kaara91 kirjoitti:Tuo ruutta on kuitenkin tulevaisuutta, joten siihen kannattaa satsata. Jos ei itse tee, niin ainakin hommaa semmosen laitteen, jota voi itse opiskella. Paljon kivampi naputella läppäriä, kuin ruuvata sormet bensassa ja lopputulos ei varmasti ole sama ja yhtä nopea kuin ohjelmoitavalla ECUlla.

Kyllä se ruutallakin aikaa ottaa, mutta tosiaan kajutasta käsin Ja yleinen ajettavuus, mikä ruiskulla saadaan on ihan ykköstä. Tossa ziliprojektissa(jos luitte pidemmälle) muutos oli varmaan niin suuri kun se voi olla.

Megaan liittyen, niin säätösoftaks ehdottomasti efi analyticsin tuner studio ja megalog viewer. Kaikki vivut sisältävä paketti maksaa jotain 69usd, mutta on joka pennin arvoinen. Ihan sika helppo käyttää (mulla on yks ~60v naisasiakas, joka tekee itse säätöjen korjauksia sillä)

Hyvä ostos oman kokemuksen perusteella!
itse asiassa ostoportaali ei vaikuta alveihin, kun lähtöpaikka on guuksimaa. Vai oliko siinä, että toimehto/hinta on DDP. eli lähettäjä maksaa verot/ne sis hintaan?

hitsauskamoja kandee ostaa tuolta www.ladek.fi

kaara91 kirjoitti:Ei sitä mainita, mutta sen näkee kun tulee toimitus kotiin. Joka tapauksessa Suomesta tota ei uutena saa halvemmalla, muuta kuin varastamalla. Vastaavat Suomihinnat pyörii noin 2000 € kieppeillä.

Joo en sitä meinannutkaan, lähinnä että mahdolliset verot on tiedossa varsinkin, jos budjetti tiukka
Tee sit se putkisto alkasta vasta ~1,5m kollektorien jälkeen.

Ja kandee se saumanteko / prinsiipit opetella johonkin 2mm alupeltiin eka, sit lähtee tekeen puskuliitoksia. Voin pitää pienen oppitunnin, millä pääset alkuun, jos haluat. Hämmästellään samalla tota taunusta, vedetään tuotetta ja parannetaan tai pahennetaan maailmaa...

kaara91 kirjoitti:Tuli sittenkin pupu housuun tuota kiinantilausta tehdessä. Ilmeisesti tuokin vaihtoehto on tehty siellä, mutta tällä merkillä on edustus ja varaosat myös suomessa. Joten jouduin sitten pulittamaan muutaman satasen lisää. Yleensä mulle on aina sattunu nuo maanantaikappaleet, joten otin homman varman päälle ja tilasin sitten kumminkin tommosen Powerpro 256. Ei tuo kiinanvärkkikään kauas olisi jäänyt jos se alv olisi tullut siihen päälle, ja tuossa on samassa plasmaleikkurikin mukana.

http://www.everlastwelds.fi/tuotteet/PowerPro256.html

kerro heti kun tiedät että miltä tuo alumiinipuoli tuntuu hitsailla. eihän se varmaan kempin uutuuksia hakkaa. kunhan nyt tekemään pystyy. hinta ainakin olis sopiva.

Pitäisköhän sun kaara kuitenkin perustaa joku uus viestiketju noille omille jutuilles, tää kun on kuitenkin jonkun toisen projektitopikki?

Ei mua haittaa hitsauslätinät täällä, itsehän aloitin

Ihan hyvältähän nuo saumat näytti. Tärkeintähän tossa on opetella tunnistamaan miltä sula näyttää ja täyteainetta pitää pitää kauempana, ettei tangon pää sula ja hapetu (tulee niitä mustia pilkkuja tai "pinta" saumaan)
Elektrodin pää hiotaan tylppään kulmaan .

Tuo prässilestiasia käyrien valmistukseen on käyny itelläki mielessä, mutta jäänyt tekemättä, koska lopen noita käyriä ei hirveästi mene, jos yhtään suunnittelee ja aika on pois itse projektin tekemisestä. Putken manklaus ei sen sijaan o käyny mielessä.

Täyteaine pitäisi kuitenkin pitää suojakaasun sisällä koko ajan mielellään.

MItä kauempana Wolframi kärki oin, sitä kuumempana se käy, eli ei liian kaukana. Tylpempi tietty siirtää lämpöä enempi eikä sula niin helposti.

Antti66HT kirjoitti:Täyteaine pitäisi kuitenkin pitää suojakaasun sisällä koko ajan mielellään.

MItä kauempana Wolframi kärki on, sitä kuumempana se käy, eli ei liian kaukana. Tylpempi tietty siirtää lämpöä enempi eikä sula niin helposti.

Ei onnistu alkalla, se tikku lörähtää, jos yleisesti ottaen on 2cm lähempänä, tai se kärki on aavistuksen sula ja hapettuu helposti. Ismmilla virroilla 3cm voi olla joissain tilanteissa liika lähellä.

Ei se kärki sen kuumempana käy; vaikuttava virta ja teho pysyy koko ajan samana. Etäisyys vaikuttaa enempikin sen hitsattavan materiaalin sulamiseen: mitä kauempana on, sitä laajemmalle alueelle kaari vaikuttaa ja pistelämpö jää pienemmäksi.

Tylpällä kärjellä pyritään saamaan kaaren alku ja kaarikin leveäksi, jotta sulan hallinta olisi helpompaa. Etäisyyttä ei määräänsä enempää voi käyttää, koska suojakaasu menee harakoille. Balanssilla / "puhtaan alueen leveydellä" on tässä tärkeä osa. myös.

Ei kai alumounihitsaus täällä projektit osiossa haittaa jos antonmiestä ei haittaa, mutta helpompi olisi löytää tietoa alumiininhitsauksesta jos sille olisi ihan oma topic tuolla jossain. Ei mulla kyl käynyt mielessäkään, että täällä '88 taunus projektisivulla käsitellään amuliinin hitsausta. Saattaa täälläkin päin Auranmaanta esiintyä tarvetta alumiinin liimaukselle vielä lähitulevaisuudessa.

Jumaleissa tässä kun luin tämän sivun joss TIGiä kehutaan, niin ei ollut mitään tajuntaa mikä tää projekti muuten onkaan. Selailin alusta loppuun ja onpa sitä tinattu oikein tunteella. Katos katos - keskivertoa mielenkiintoisempmi rojektosi sanois.

Fastback kirjoitti:Jumaleissa tässä kun luin tämän sivun joss TIGiä kehutaan, niin ei ollut mitään tajuntaa mikä tää projekti muuten onkaan. Selailin alusta loppuun ja onpa sitä tinattu oikein tunteella. Katos katos - keskivertoa mielenkiintoisempmi rojektosi sanois.

Joo kiitos vaan! Lisämatskua on tuolla omalla foorumilla, jos kiinnostaa.

Ei nää lätinät täällä mua mitenkään haittaa, koska polveileva keskustelu on kaikkein antoisinta ja sanahaku kuitenkin toimii. Toki oma topikkinsa on hyvä, mutta ei se aihe niin laaja ole, että sinne massiivista ja jatkuvaa keskustelua tulisi ja siten pikkuhiljaa tippuu unholaan. Ja taas pitää etsiä

kaara91 kirjoitti:Ehkä tuohon ei hauheesti sittenkään tule asiaa. Hitsauksen jaloa taitoa kun ei lukemalla opi. Teräksen hitsauksen oppii nopeasti, kun useissa koneissa on vain pari nappulaa ruuvattavana. TIG koneen elektroniikka antaa laajemman hitsaus parametrien valinnan, siksi kun sillä on mahdollista hitsata lähes kaikkia metalleja. Samoin teoriapuolenkin oppiminen ja tekniikkaakin pitää olla hallinnassa, jotta tuo homma onnistuu oikein.

teoriasta en tiedä oikein mitään mutta useemman vuoden tein työkseni erilaisia tig hitsauksia eri metalleihin. jonkinlaiset luokat on suoritettuna -90 luvun alussa, siellä saatto olla jotain teoriaa, mutta niistä ei ole mitään muistikuvia.

alottaja kyllä hermostuu ohi aiheen juttelulle, mutta se oli niin että silakka hitsataan seinään kalapuikolla.

Ei mua haittaa