rale kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 19:20
Öh tuota - eli Borgesonin tehostettu ohjaus on paras lisävaruste, mitä early Mustangiin voi missään tilanteessa keksiä asentaa kun vertailukohtina ovat 1 Vanha Cadillac, 2 Vanha mersu, 3 loppuun ajettu vakio simpukka tai 4 erittäin vanhan volkkarin vielä väljempi simpukka. Näinkö tätä pitää tulkita
Vanha suomalainen sanonta ei kysyvä tieltä eksy
Eksyvä ei tietä kysy, olen aivan samaa mieltä
Muuten tulkinta ei mennyt ihan nappiin.
Asiahan on niin, että autoilu pilattiin jo sinä vaiheessa, kun tuotiin ilmakumirenkaat ja sähkövalot ja poistettiin vaatimus, että lippua heiluttavan miehen piti kävellä auton edessä varoittamassa lähestyvästä automobiilista. Sen jälkeen tämä on ollut pelkää rappiota.
1. 90-luvun Cadillac ei ole vanha, 50-luku ja sitä vanhemmat alkavat olla. Kaverilla oli samanlainen Seville ja viitisen vuotta vanha E-Mersu samaan aikaan, kun ostin omani. Hän kehui, että ei se Cadillacin kyyti sille Mersulle juuri häviä
No vähän ehkä liioitteli ainakin alustan osalta huonommalla tiellä...
2. 2005 Mersu ei ole senkään vertaa vanha. Sillä ajaa paljon mieluummin, kuin useimmilla uusilla autoilla. 80-luvulla myin autoja ja ajoin niin monella sillä hetkellä uudella autolla, että totesin, että se kiintiö on täynnä eikä enää ikinä tarvitse ostaa uutta autoa. Palasin takaisin vähän vanhempiin Mersuihin.
3. loppuun ajetulla ja Suomessa turhan isolla rahalla huoltaa yritetyllä simpukalla ehdin ajaa reilut 50 000 km edellisessä '66 Mustangillani vuodesta 1997 eteenpäin. Tässä nykyisessä '65:ssa ei tullut mielenkään huollattaa sitä, kun kuulin mahdollisuudesta hankkia Borgesonin tehostettu simpukka.
4. Olen sanonut, että jos eka harrasteautoni olisi ollut Klonkswagen, harrastus olisi loppunut siihen ja olisin pysynyt golfin peluussa
Onneksi ei ollut, niin tuotakin voi sietää ja siihen jotenkin suhtautua. Kun on nähnyt, mikä ero on kansanautolla ja vähän paremmin tehdyllä autolla.
Voisin sanoa käsitykseni autoista ja jopa elämäni muuttuneen, kun istuin kaverin '61 Cadillacin takapenkille vuosituhannen vaihteessa vartin lenkille. Seuraavana kesänä minullakin oli jo eka Cadillac. Eikä jäänyt ainoaksi. Ilman tuota henkisesti vaurastuttavaa kokemusta autoharrastukseni sekä moni muu asia olisi jäänyt lähtökuoppiin.
Mutta takaisin tähän aiheeseen. Olen edelleen vakavissani sitä mieltä, että enempää ei voi voi earlya parantaa, etenkin kun halutaan säilyttää alkuperäinen henki.
On eri asia, jos koko auto tehdään uusiksi uudella tekniikalla ja säilyttää vain kuori. Näitäkin on ja yksi kaverini teki sellaisen tempun '60 Corvetelle. Hän tykkää, minä en. Ja onhan joku pannut patteriauton tekniikkaakin näihin klassikoihin, mitä tuskin voi laskea parannukseksi
Kuten tuossa vinkkasin, minulla on omakohtaista kokemusta näistä vanhoista Mustangeista vuodesta 1997 ja autoilla on myös ajettu melko paljon. Ei pelkästään puunattu. Ensimmäisenä meni silloin huoltoon tuo ohjaus ja seuraavana alusta. Tuli Konia, Shelby-muutosta ja vakaajaa eteen ja taakse. Ajettavuus parani, ohjaus ei. Kun harrasteautojen määrä kasvoi vanhempaan ja uudempaan suuntaan, tuo ohjaus kyrsi koko ajan enemmän ja enemmän.
Kun auto vaihtui '65 projektiin, eka parannus oli edellä mainittujen lisäksi sähkökatto. Uudessa sitä ei ollut, vanhassa oli. Ja se oli pakko vaihtaa nopeasti. Kun sain auton ajoon, ohjaus alkoi kyrsiä. Borgeson palautti hauskuuden Mustangilla ajoon. Kerran ajoin '69 Mustangilla orggismallin tehostajalla, joka oli tehty samoin kuin vanhemman traktorin tehostus, voimaa vailla tuntoa. Se ei ollut minulle vaihtoehto ohjauksen parantamiseen.
Jokainen tehköön autolleen mitä lystää. Mutta jos keksii paremman tavan parantaa earlya, kuin Borgesonin tehostetu simpukka, siitä kannattaa kertoa täällä. CPPP lienee toinen vaihtoehto.
Vanhan kunnostaminen on vain paluu menneisyyteen, ei parannus. Ja Mustangin maine ei 60-luvulla räjähtänyt käsiin hyvän ajettavuuden tai ohjauksen seurauksena
