(Tämä on kyllä nolo tarina ensimmäiseksi kirjoitukseksi palstalle. Mutta se parhaiten nauraa, joka omalle mokalle nauraa..tms)
Tein sellaisen perusnaisellisen mokan, että yritin kääntää mussen rinteessä olevassa risteyksessä.
Mitä enemmän pojan kanssa yritettiin ylös, sitä lähemmäs penkkaa ja sen takana aitaa valuttiin.
Eipä siinä auttanut kuin mennä pimputtelemaan lähintä ovikelloa josko sais herraseuraa avuksi. Löytyihän sitä, jopa kaksin kappalein.
Mutta eihän se niin vaan lähteny, pelkääjän takarengas kun oli kiinnittynyt ihan mukavasti hankeen.
Eikä koko kotterosta löytynyt paikkaa, mihin laittaa köysi hinausta varten. Ei siis mitään.
Seuraavaksi huomattiin, että vaikka edellispäivänä isäntä vaihtoi kapeammat renkaat,
ei niihin mahtuneet ne sellaiset raudat, jotka laitetaan renkaaseen, et voi hilata sivulle.
Lähtihän se sitten lopulta hiekan, 4 työntäjän ja taitavan rattiin tarttuneen herran avustuksella. Ei kun kiittelemään ja kiiruulla töitä kohti, tunnin myöhässä.
Enpä sitä päässyt kuin kilsan kun alkoi kuulua outo ääni ja ratti täristä.
Eturengas vanteella. Alkoi uhkaavasti tuntua, että tämä mamma joutuu ulkoruokintaan kun isäntä kuulee.

Jos takarengas jää jumiin, miten VOI käydä niin, että eturengas tyhjenee??
No sain nitkutettua 50m bussipysäkille ja eiku mukulat kaivelemaan varapyörää esiin. Sillä aikaa yritin tavata ohjekirjasta, mihin tunkki laitetaan.
Vaikka mitenpäin sitä katselin, en keksinyt, miten homman saisi hoidettua siten, ettei helmalevennyksen jämiä tarvitse peräkoslassa kuljetella.
Kolmas kerta toden sanoo. Saapui seuraava ritari ratsunsa selässä, kärry perässään. Kysyi, mikä on ongelma, vaihtoi renkaan ja karautti tiehensä.
Loppumatka duuniin meni jouhevasti jos ei lasketa sitä, että piti jättää poika kaverinsa kanssa Sestolle.
Nii-in, piti. Enpä tuossa tärinässä muistanut hiljentää senvertaa, että olisivat uskaltaneet hypätä
Mikä on tarinan opetus?
Kannattaa ostaa avoauto talvikäyttöön, jättää hiekkasäkki ja lapio talliin ja ennenkaikkea laittaa rouva rattiin. Ei muuten jännitystä puutu elämästä..
ps. Jos joku tuttusi Espoon Jupperin seudulta kertoo outoa tarinaa pöljästä naiskuskista mussella, älä lähetä hoitoon vaan usko joka sana..