Mustang -84 SVO entisöintiä ja harrastamista

[Late]

Jotain sentään tallissa tapahtunut, vaikka päivittäminen tänne ollutkin hiljaisempaa. Konehuoneen maalasin keskitalvella. Itse motti oli paikallaan pukki öljypohjan alla, osa apulaitteista irroitettuna. Tuollaisen pikkukoneen ympärille jäi ihan siedettävästi tilaa hioa ja maalata näinkin.

Johtosarjat ja mm ilmastoinnin kennon sain huputettua kohtuu hyvin koneen päälle

Ja ihan siistiä jälkeä ainakin tekijän mielestä. Ainakin tehdasta parempi

Foxin konehuone on alunperin periaatteessa auton ulkomaalin värinen. Mutta käytännössä maalauksen laatu ja peittävyys on sysisurkea ihan tehtaan toimesta, ainakin näissä omissa mustissa yksilöissä. Ohut kerros mustaa kiillotonta pintaväriä roiskaistu konehuoneen yläosiin ja tulipeltiin, valumia siellä täällä ja alempaa paistoi läpi vihreänharmaa pohjamaalaus (ja tietenkin ruoste...). Tässä kohtaa syyllistyin vakavaan "ylientisöintiin" ja maalasin koko konehuoneen ulkovärin mukaan mustalla peittäen kaiken pohjamaalin. Toisaalta en alkanut hipostelemaan millään erikoismaaleilla tai tarkkaan sävytetyllä. Maalasin pinnat alempaa puolikiiltävällä Motipin sprayllä ja näkyvät runkopalkeista ylöspäin Motipin kiiltävällä mustalla korjaus-sprayllä. Apurunko ja etuakseliston kilkkeethän kävivätkin teollisuusmaalamossa saaden kiiltävän mustan epoksin pintaansa. Kadehtien luin samaan aikaan ilmestynyttä Klassikot-lehteä kun siinä oli esittelyssä Fiat Uno, jonka punainen konehuone oli kaunis ja kiiltävä, ihan vaan orkkis maali vahaamalla kiillotettu.

Kaikenlaisia hauskoja huomioita välillä tekee. Fordin 80-luvun laatukampanja "Quality is job nr. 1" tosissaan yritti ottaen huomioon myös linjan heikoimmat lenkit. Tämä on apurungon taaempien kiinnityspulttien vastakapple johoin on painettu "this side up". Ettei siltä kokoonpano-Joelta vahingossakaan lipsahda kriitttinen kiinnike väärinpäin

[Late]

Kosmeettisen puuhailun ohessa tuli tehtyä normaalia muutakin talvihuoltoa. Vähän pelästyin kun ykköspytystä löytyi tämän näköinen tulppa

Siinä on tainnut vauriokin käydä lähellä kun kärki oli sulanut. Syynä lienee korkella käynyt ahtopaine ja tapahtumahetki todennäköisesti toissakesän Fomoco-day Ahvenistolla. Jo menomatkalla hämmästyin kun ahtopaineen varoitussummeri rääkäisi ohituksessa. Radalla ajellessa tekikin sitä sitten jo lähes koko ajan kevyelläkin kaasulla (ahtopaine yli 1,3 bar) ja mittari vahvisti saman. Kotona selvisi hukkaportin paineletkun haljenneen, eli portti oli ollut kiinni koko ajan... Silloin ei tullut sitä vaihdettua vaan pätkäistyä vanhasta risa kohta poikki ja takaisin. Nyt sitten vaihdoin sen kuten kaikki muutkin ahtopainesäädön letkut, kuten myös lähes kaikki muutkin irrallaan olleet kumiletkut. Myös ulkonäönkin vuoksi.

Runkopalkkien alle, syylärin ja apurungon väliin tulevat muoviset tuuliohjaimet / kurasuojat olivat tästä(kin) foksista kadonneet jättäen konehuoneen alareunoistaan varsin suojattomaksi. Leikkelin Thunderbirdin mallien mukaan roiskeläppäkumista alkuperäisiä vastaavat. Parantaa myös ulkonäköä kun pyöränkotelosta ei näy suoraan hassusti konehuoneen osia

Yksi näiden ensimmäisten 83-84 EFI-turbojen tyyppivika on halkeileva paisuntasäiliö, niin tässäkin, onneksi ei kovin pahasti. Haljennut tuolta kiinnityskorvakkeiden luota sallien kuitenkin edes osatäytön. Ford muutti materiaalia, mutta samalla myös mitoitusta 85-88 malleihin ja ne eivät tähän vanhempaan suoraan sovi. Sellainen olisi joutilaana tietenkin ollutkin. Siispä paikkailin tuota vanhaa liimamassalla ja putsasin sen pinttymistä. Uusia tai hyviä käytettyjä ei tietenkään saa kun kaikki tuppaavat olemaan halki...