Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Onko tosiaan noin viisas systeemi että MAF on ainoostaan 55 mm ja kaasuläppä 60 mm?

Eikä noi insinöörit niitä K&N suodattimia mainosta, vaan se on ihan eri tyyppien hallussa se, paljonko mainostettavista tuloksista on oikeesti totta?

http://www.maxmotorsport.co.za/pETC104. ... o-Kit.aspx

En meinaa tilata, tuli vaan vastaan muutama viikko sitte ja sain sillonki nauraa hetken aikaa

Siinä on kyllä viisaasti suunniteltu, onneks en tartte moisia kun megalla riittää letku imusarjasta.

Jos joku lukee tämän ketjun pipo liian tiukalla, niin kyllä siitä hyvä hysteria syntyy. Onneksi ei pipo kiristä, ei muuta kuin lisää testiä.

Minäkin olen tehnyt empiirisiä tutkimuksia siitä mitä +500 hp kone tarvitsee.
Lopputulema on, että toistaiseksi kaikki on mitoitettu vähintään riittävästi koska lopputulos ylitti joka suhteessa tavoitteen.
Mikään jälkikäteen tehty korjaus tai muutos ei ole nostanut koneen tehoa. Kuitenkin koneen kannalta oli ehkä parempi, että imuilman saannin osalta tehtiin imuputken lämpöeristy ja ilmanputsari eriytettiin konetilasta ja ilmanotto maskin kautta.
Kuvissa nuo minun testi penkit.

Yleisesti olin lähtenyt imupuolen kanssa siitä, että se on riittävä. Suurin ongelma oli löytää sopiva imusarja joka edes jotenkin pystyy virtaamaan lähelle kannen arvoja. läppärunko 90 mm virtaus 28" - 1369 CFM, imuputki alumiiniputkesta hitsattu 100 mm torvi, putsarin mitoitus +600 hp. Testi labroissa mitattiin vain imusarjan alipainetta joka ei antanut mitään aihetta muutoksiin, eli pysy lähellä "0" eikä mennyt ahdon puolelle, kyseessä siis vapari kone.
Suuttimet voi myös ylimitoittaa jos säätö palikka antaa mahdollisuuden, tossa minun versiossa oli ensi Simens Deka 3145, 75lb/hr @ 43.5PSI 788cc/min or 9.5gm/sec, joita sitten suurennettiin toivossa, että joskus ajettaisiin E85 polttoaineella.

Mielestäni tuo imupuoli pitäisi testata kokonaisuutena, putsari, imuputkista + härpäkkeet, läppärunko, imusarja ja kansi. Tietenkin tulee tietää (laskea) kuinka paljon kone tarvitsee ilmaa ja polttoainetta. Jonkin verran voi ylimitoittaa tätä puolta.

Huomaa, että viimeinen labra on ajettu täydellisellä imuputkistolla ja suodattimella sekä täydellä putkistolla, eli kaikki releet käytössä. Eikä oleellista eroa penkki dynoon nähden saatu aikaan.

Minkäslaista suodatinta käytät Jyri siinä uusimmassa moottorissa, ja mistä ilma tulee, konehuoneesta lämmintä vai jostain muualta?

Topias74 kirjoitti:Minkäslaista suodatinta käytät Jyri siinä uusimmassa moottorissa, ja mistä ilma tulee, konehuoneesta lämmintä vai jostain muualta?

Perinteisesti avoin putsari konehuoneessa, lämmintä imee ei paljoa tuo shelby scuupi auta. Ei aiheuta minulle minkään laista ongelmaa tai pohdintaa kun mennään sääntöjen puitteissa. Näinhän noissa 65 autoissa oli toteutettu tuo ilman saanti.

Kaara, mä voin tarjota edullista dynoaikaa jos kiinnostaa tutkia mitä noi vaikuttaa ihan konkreettisesti

kaara91 kirjoitti: Pannaan korvantaa.

Oletko nyt puhunut vaimolle ensin asiasta?

kaara91 kirjoitti:
Toi MAP versio on helpoin toteuttaa, kun moottori haistelee vain plennumia.

Yep, ilman maffia tekisin minäkin jos saisi lähteä tyhjältä pöydältä.

Tämä on autoharrastamista parhaillaan. Ei uskota markkinamiehiä, vaan tutkitaan ja mietitään porukalla. Itellä ei aika ja pääkoppa riitä tähän, mutta mukava kun joku on noin innostunut. Kiitos hyvästä työstä Kaara!

Eikö nyt olisi hyvä testata auto esim. rulla dynossa ja verrata muutosta eri putsareilla ja imuputkilla mitään muuta muuttamatta. Silloin seviää mikä on oikeasti imuputkiston ja suodattimen virtausvastuksen vaikutus moottorin tuottamaan tehoon. Samalla voisi selvittää miten alipainen ennen ja jälkeen läppärungon vaikuttaa moottorin tehoon. Eli mikä on merkittävä alipaine moottorin tehon kannalta.

Mexico65 kirjoitti:Eikö nyt olisi hyvä testata auto esim. rulla dynossa ja verrata muutosta eri putsareilla ja imuputkilla mitään muuta muuttamatta. Silloin seviää mikä on oikeasti imuputkiston ja suodattimen virtausvastuksen vaikutus moottorin tuottamaan tehoon. Samalla voisi selvittää miten alipainen ennen ja jälkeen läppärungon vaikuttaa moottorin tehoon. Eli mikä on merkittävä alipaine moottorin tehon kannalta.

ei lisättävää.

Mahtavaa, että on aikaa ja halua tehdä tälläistä! Tulee mieleen vuosien takainen topikki kaikenmaailman racing-suodattimista ja niiden ylivertaisuudesta vakioautossa, tieto oli silloinkin, nyt on todisteet

Mexico65 kirjoitti:Eikö nyt olisi hyvä testata auto esim. rulla dynossa ja verrata muutosta eri putsareilla ja imuputkilla mitään muuta muuttamatta. Silloin seviää mikä on oikeasti imuputkiston ja suodattimen virtausvastuksen vaikutus moottorin tuottamaan tehoon. Samalla voisi selvittää miten alipainen ennen ja jälkeen läppärungon vaikuttaa moottorin tehoon. Eli mikä on merkittävä alipaine moottorin tehon kannalta.

Ihailen kaaran virtaa joka löytyy testien tekemiseen. Muussa tapauksessa olen mexicon kannalla, sillä ilmassa on paljon olettamuksia olettamuksien perään ja päälle - siksi luotettavien päätelmien tekeminen menee olettamus potenssiin kaksi linjalle. Testi tulee parhaiten tuolla rulladynossa tai stripilillä varttimailin loppunopeuksista - ne eivät valehtele jos ulkolämpötila säilyy kutakuinkin samana, siellä suodatin on myös silla tyypillisessä paikassa eli lämpöisessä ahtaassa konehuoneessa. Stripillä tulisi vielä esiin se, että miten ajoneuvon liikkeen siirtämät ilmamassat vaikuttavat ilmanputsarin toimintaan, minkälainen ali- tai ylipaine vaikuttaa putsariin kontra putsarin sijoituspaikka.