Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Eräs moottori"puoli"guru kertoi minulle että ainakin normaali moottoriöljy saatikka sitten STP -seos on liian kankeaa renkaiden asennusrasvaksi.


Sanoi että parempi on ihan notkea MOS -spräy joka voitelee vai juuri sen kriittisen hetken kun pata eka kertaa jyräytetään käyntiin.
Kuulemma renkaat hioutuvat paremmin ja nopeammin "lopulliseen" muotoonsa kun rasva ei ole liian jäykkää.

Tiedä sitten oikeista tavoista, mutta oman koneeni kasasin näin.
CRC:n MoS penetrating spraytä kehiin kasausvaiheessa ja sitten vaan normaalit sisäänajomenettelyt.

No onks toi nyt sitten purettava ja pestävä männät ja renkaat ja laitettava uudestaan kasaan jollain ohuemmalla litkulla?

No ei kait nyt sentään.

tuskinpa se Fordin tehtaan liukuhihnatyöläinen moottorilinjalla on edes renkaita aina muistanut rasvailla millään rasvalla...

Eli ei kai se "perinteinen" öljyäminen siellä pahaa tee.
Tää on tosin vain minun mielipiteeni, en ole mikään moottoriasiantuntija.

Saamieni titojen mukaan konetta rakennettaessa ei asennusöljyn (perus moottoriöljy esim. sama kuin siisäänajossa) sekaan tarvitse lisätä mitään lisäaineita mikäli kone otetaan sisäänajoon heti rakentamisen jälkeen. Lisä- ym. -aineita käytetään kun koneita joudutaan varastoimaan ennen käyttöä esim. tehdas vaihtomoottorit.

Viime keväänä oma osatoimittajani lähetti pullollisen Cranen "Superlube" lisäainetta ensistarttiin. Kyseessä on osanumerolla 99003-1 kulkeva "Crane break-in concentrate", jota suositellaan käytettäväksi juuri ensistartissa. Se sisältää runsaasti esim sinkkiä, joka suojaa erittäin hyvin laahaavia nokka-akseleita juuri tässä kriittisessä vaiheessa. Lisäaine sekoitettiin öljyn joukkoon ( mineraaliöljyä) ja se vaihdettiin normaalisti muutaman käyttökerran ( siis muutama lämmityskäyttö ensimmäisen jälkeen) jälkeen pois. Nokka-akseli (laahaava) on tämän aineen suunnittelussa ollut päähuomion kohteena, mutta tuskinpa lisäsuoja muuallakaan pahaa tekee. Itse koneen kasauksessa minä olen käyttänyt STP:n ja öljyn sekoitusta paitsi männärenkaissa. Ne olen voidellut puhtaasti pelkällä öljyllä. STP:n käyttökin on hieman kyseenalaista, koska moottori "praimataan" eli öljyt pyöritetään koneeseen ennen ensistarttia, joten kaikki voitelua tarvitseva saa öljynsä välittömästi avainta käännettäessä.

no niin nyt on sitten 387W räjäytetty käymään ,seurauksena oli että naapurit katos pihasta

Ahti kirjoitti:No onks toi nyt sitten purettava ja pestävä männät ja renkaat ja laitettava uudestaan kasaan jollain ohuemmalla litkulla?

Eipä kannata sorkkia kun olet saanut kasaan, kyllä ne litkut sieltä häviää tää pilkunviilaaminen on turhaa saivartelua, normaali katu myllyt eivät tarvitse mitään erikois käsittelyjä eikä aineita. Tavallinen oljy riittää kunhan on rasvaista vaikka teräketjöljyä, aivan turhaa vouhottamista, ei ole yksikää mylly levinnyt siihen että on tullut uitettua normaalissa öljyssä osat ennen kasausta, erilaisia myllyjä 1-8 mukisia on tullut kasattuun kymmenittäin 1970-80 ajalla tehtiin parhailleen 2 koneremppa viikko, ja muut homma lisäksi. Sori tää poikkes taas aiheesta, its en koe tarpeelliseksi ylimääräisiä litkuja, jokainen tietenkin tekee kuin parahiks näkee.

Q:"Tavallinen oljy riittää kunhan on rasvaista vaikka teräketjöljyä, aivan turhaa vouhottamista, ei ole yksikää mylly levinnyt siihen että on tullut uitettua normaalissa öljyssä osat ennen kasausta, erilaisia myllyjä 1-8 mukisia on tullut kasattuun kymmenittäin 1970-80 ajalla tehtiin parhailleen 2 koneremppa viikko..."

Olen samaa mieltä, normaalia öljyä vaan...

heh .. tuo kuulosti hyvältä.. Hieman kyllä pelottaa tuo 2 koneremppaa viikolle

Joo se oli silloin kun oli nuori jaksoi puurtaa pitkääpäivää, ei se tuottanut ongelmia koneistamolla homma pelasi ja osat löytyi aina hyllystä, kun olin sopimus asiakas meni monesti ohi muiden hommien, kun sanoi vain että olis kiire. Ei kyllä enää viittis ruveta yhtä hulluun hommaan, mut silloinpiti takoarahaa että pääsis rakentamaan uuttä korjaamorakennusta, ja pääsihän sitä viimmein 84. Sen jälkeen peltiäsuoraksi ja maaliapintaan, välistä joku kone tai laatikkoremppa, eikä kovalla vauhdilla vaan hiljaa ja hyvin. Pitää viellä lisätä että noihin viri juttuihin en mielelläni puutu perus korjaukset on kyllä hallinnassa .

Sain tänään koneen keulille. Onhan vaan aika v-mäinen toi voortin turpaani systeemi laittaa kohileen.
Vielä puutuu tönärit ja jakaja (joka on ollut nyt yli puoli vuotta takuukorjauksessa).
La olisi Hyvinkäällä kisat, ei tule edes kiirekään

Ahti kirjoitti:La olisi Hyvinkäällä kisat, ei tule edes kiirekään

Eiköhän tuossa kovin kiire tule koneen tarpeelliseen sisäänajon suorittamiseen..

Ahti kirjoitti:Sain tänään koneen keulille. Onhan vaan aika v-mäinen toi voortin turpaani systeemi laittaa kohileen.
Vielä puutuu tönärit ja jakaja (joka on ollut nyt yli puoli vuotta takuukorjauksessa).
La olisi Hyvinkäällä kisat, ei tule edes kiirekään

Milläs tavalla sinä sorvasit sitä paikalleen, hyvinhän se lutkahtaa paikalleen tutbiini pitää vain laitta ensin laatikkoon, pyöritellä hiukan että menee pumpun hahlot kohdilleen sitten vasta mylly perään. Pultitkiinni sit vasta turbiinin pultit kiinne, varmaankin olet näin sitää tehnyt tai sitten et, toivotan onnea uudelle myllylle paljon kilometrejä.

Juu, tönärit sain tänään. Ei tullu tilatessa kysyttyä hintaa, vain 180 eskoo. Otin sitten samalla reissulla samaan konkurssiin Weldit sliksejä varten kun ei sopivia peltivanteita tuntunu löytyvän.
Jakaja oli käyny takuutsekkauksessa ja lopputulos että oli ehjä muttei enää, ratas särjetty kasatessa. Ahistaa.

Tuota, kuinkas hydr. rollereiden venojen perussäätö oikeaoppisesti kuuluis tehdä? Joskus letukka-aikaan laitoin niin että oli tönäri nihkeä pyöritellä ja siitä 1/2 kierrosta kiinni ja baanalle. Nyt yks tuttu sano jotta pitäs säätää niin että milli rakotulkki venan pään ja keinun väliin ja säädöstä kiinni se mitä jousi antaa periksi.
Miten ootte säätäny??
Entä kuinka saa parhaiten guide platet kohdistettua kansiin ?

Omasta säädin venavälykset seuraavasti; nokan peruskehältä työntötankoa pyöritellen kunnes alkaa tuntua vastusta, sitten 3/4 kierrosta kiinnipäin. Säädöt piti tarkistaa ensistartin jälkeen, alkoi naputella ja pari välystä oli liian isoja. Uusintakierroksen jälkeen käy suht siististi. Jos parempia ohjeita olisi niin ottaisin oppia mielelläni.

Comp Cams ohjainlevyt oli kummat, joutui hiomaan uria leveämmiksi kun veivät keinut venttiilin laitoihin. Osat oli oikeat mutta ei auttanut kuin hioa milli pois ohjainurien ulkolaidoilta. Studit ja platet löysälle, työntötangot ja keinut paikalleen ,silmämääräinen mallaus ja sitten kiristys.

SR 70 kirjoitti: Comp Cams ohjainlevyt oli kummat, joutui hiomaan uria leveämmiksi kun veivät keinut venttiilin laitoihin. Osat oli oikeat mutta ei auttanut kuin hioa milli pois ohjainurien ulkolaidoilta. Studit ja platet löysälle, työntötangot ja keinut paikalleen ,silmämääräinen mallaus ja sitten kiristys.

Mulla on AFR185 kannet, joissa alkuperäset AFR platet, studit vaihdettu isommiksi 7/16 (ARP Chevy malli), Comp Camsin Pro Magnum 1.6 keinut.
Tein mallauksen kuten sinäkin tuossa edellä kerroit mutta sitten kun pyörittelin konetta räikällä ympäri huomasin ettei ollutkaan rullat keskellä venojen päitä. Pitää kai säätää uudestaan, jos nyt jättäis platet ja studit naheeksi ja sitten jollain ruuvarin kärjellä naputtas ne kohilleen?