Suomen paras tiedonlähde Mustangisteille. Lue foorumin käyttöehdot OHJEET-osiosta Keskustelupalstan käyttöohjeen alta kohdasta "Tervetuloa FMOC-keskustelupalstalle". Muista, että olet vastuussa kirjoittamastasi sisällöstä. https://www.mustangclub.fi/board/
Me kovin herkästi vertaamme viritettyjä autoja virittämättömiin moottoripyöriin, epäreilua.
Jos molemmat ovat suunnilleen samaa viritystasoa ja katulailliset niin konepyörä taitaa putsata pöydät.
Ville mainitsema vuosiluku 1962.
Minä voisin heittää siihen esim. BSA 500 Gold Star, vakioviritteisenä tai kilpaviriteisenä.
(The Gold Star is a motorcycle made by BSA from 1938–1963.)
Vanhempaa vuosikertaa, 1948 Series C Vincents, "Black Shadow" and "Black Lightning"
Sama uudistettuna 67 - 72.
Norton Manx 500, 1953–1962 (short stroke).
Top Speed; 140 mph (230 km/h).
Tuossa minun tarjokkaat 60 luvun ei jatsipyöriin. Muitakin löytyy.
PS. Honda 750 Four -69 and up.
Itselläni oli -72 Four jossa Yoshimuran virityssarja (812cc männät, nokka ja putket) jätti jopa kaks päällä 900 Kawat (top speed n. 230 km/h).
Mexico65 kirjoitti:Me kovin herkästi vertaamme viritettyjä autoja virittämättömiin moottoripyöriin, epäreilua.
Jos molemmat ovat suunnilleen samaa viritystasoa ja katulailliset niin konepyörä taitaa putsata pöydät.
Ville mainitsema vuosiluku 1962.
Minä voisin heittää siihen esim. BSA 500 Gold Star, vakioviritteisenä tai kilpaviriteisenä.
(The Gold Star is a motorcycle made by BSA from 1938–1963.)
Vanhempaa vuosikertaa, 1948 Series C Vincents, "Black Shadow" and "Black Lightning"
Sama uudistettuna 67 - 72.
Norton Manx 500, 1953–1962 (short stroke).
Top Speed; 140 mph (230 km/h).
Tuossa minun tarjokkaat 60 luvun ei jatsipyöriin. Muitakin löytyy.
PS. Honda 750 Four -69 and up.
Itselläni oli -72 Four jossa Yoshimuran virityssarja (812cc männät, nokka ja putket) jätti jopa kaks päällä 900 Kawat (top speed n. 230 km/h).
Olen samaa mieltä että epäreilua on...eri sarjat eri vehkeille ja vuosimalleille.... vai aletaanko seuraavaksi verrata auton ja bussin suorituskykyjä keskenään...
Mexico65 kirjoitti:Me kovin herkästi vertaamme viritettyjä autoja virittämättömiin moottoripyöriin, epäreilua.
Jos molemmat ovat suunnilleen samaa viritystasoa ja katulailliset niin konepyörä taitaa putsata pöydät.
Ville mainitsema vuosiluku 1962.
Minä voisin heittää siihen esim. BSA 500 Gold Star, vakioviritteisenä tai kilpaviriteisenä.
(The Gold Star is a motorcycle made by BSA from 1938–1963.)
Vanhempaa vuosikertaa, 1948 Series C Vincents, "Black Shadow" and "Black Lightning"
Sama uudistettuna 67 - 72.
Norton Manx 500, 1953–1962 (short stroke).
Top Speed; 140 mph (230 km/h).
Tuossa minun tarjokkaat 60 luvun ei jatsipyöriin. Muitakin löytyy.
PS. Honda 750 Four -69 and up.
Itselläni oli -72 Four jossa Yoshimuran virityssarja (812cc männät, nokka ja putket) jätti jopa kaks päällä 900 Kawat (top speed n. 230 km/h).
Mexico65 kirjoitti:Me kovin herkästi vertaamme viritettyjä autoja virittämättömiin moottoripyöriin, epäreilua.
Jos molemmat ovat suunnilleen samaa viritystasoa ja katulailliset niin konepyörä taitaa putsata pöydät.
Ville mainitsema vuosiluku 1962.
Minä voisin heittää siihen esim. BSA 500 Gold Star, vakioviritteisenä tai kilpaviriteisenä.
(The Gold Star is a motorcycle made by BSA from 1938–1963.)
Vanhempaa vuosikertaa, 1948 Series C Vincents, "Black Shadow" and "Black Lightning"
Sama uudistettuna 67 - 72.
Norton Manx 500, 1953–1962 (short stroke).
Top Speed; 140 mph (230 km/h).
Tuossa minun tarjokkaat 60 luvun ei jatsipyöriin. Muitakin löytyy.
PS. Honda 750 Four -69 and up.
Itselläni oli -72 Four jossa Yoshimuran virityssarja (812cc männät, nokka ja putket) jätti jopa kaks päällä 900 Kawat (top speed n. 230 km/h).
Kun puhutaan katuautosta ja moottoripyörästä, niin vertailu on heti lähtökohtaisesti epäreilu. Moottoripyörää ei tarvitse katsastaa, auto tarvitsee, autolla on tehopainosuhde jne. Mutta jossitellaas hieman, esim. kultaiselta muskelikaudelta...
230kmh oli 60-luvulla ja 70-luvun alussa melko maagista kotomaassamme nelipyöräisten autojen maailmassa. Maamme teillä oli todella vähän autoja jotka olisivat pystyneet antamaan oikeaa vastusta pyörille. Turpiin pystyi antamaan autoilla, mutta sellaisen hintataso oli tähtitieteellinen verrattuna vastaavan suorituskyvyvyn omaavaan moottoripyörään. Eksoottisemmasta päästä lähtien AC Cobra 427:lla kykeni 260 kmh huippunopeuteen, kuten Detomaso Pantera, jollainen oli mm. Jarno Saarisella. Samassa tai vielä kalliimmassa sarjassa painii aikansa tehdasviritellyt Ferrarit. Huvi Akreniuksen 427 ’66 vettekin ja eräs Waxenberg pystylyhty pystyi antamaan vastuksen ja erilaisilla välityksillä olisi tavoitettut noita em. superautoja. Vastaavasti ’67 L-88 Corvette omasi potkua +500 hv, tosin keulan aerydamiikka ei ollut onnistunein mahdollinen ja 240kmh nopeudella jousitus oli ääri yläasennossa – mm. tämän ansiosta ’63-’67 vette sai maineen rikkaiden poikamiesten tappajana.
Sopivin osavalinnoin, 280kmh-320kmh olisi ollut saavutettavissa Ford konsernin autoilla & osilla esimerkiksi vuonna 1969 – halpaa se ei olisi ollut, mutta tehtävissä kyllä esim. dealerien kautta. Hintaa olisi kertynyt kolminkertaisesti perus mustangiin nähden. Kovaa ajosta oli kokemusta mm. nascarista, Indysta, CAN-Amista jne, oikea korinen auto hyvällä aerodynaamikkalla intermediate luokan sporttikatto tai 2dht, siihen esim. Holman Moody preparoima 600 hv tehdas moottori, 4v Close ratio Toploader, 3.00 perävälitys ja G78-15 takarengastus, 199mph olisi taulussa 5800 rpm:llä. Kuten sanottua tämä olisi ollut tehtävissä, sillä tietotaito ja osat olivat olemassa, mutta rahaa se olisi tarvinnut paljon ja tuntea aikansa tekijät. Näitä tietoja ei löytynyt netistä Ellos sukupolven ihmeteltäväksi vuonna 1969 vaan olisi tarvinnut tuntea joku aikansa jenkkiläinen hiperf dealeri. Kotomaasta tämmöisen olisi voinut pystyä organisoimaan, sillä kotimaahan uitettiin Racing Season lehteä armon vuonna 1969. YellowDevil mm. omaa yhden tällaisen Racing Season 1969 lehdykän, jossa on mm. esitelty tehtaan uusi 7.0 litran kisamoottori.
Tämä tälläisenä aikakautensa hiperf katsauksena, tosin köykäisenä sellaisena.
Eipä tuo pläjäys kaikkein köykäsintä tekstiä oo, vaan painavaa sanaa helposti ymmärrettävänä! Tässä sitä lukiessa oppii kaikenlaista, niin historiasta kuin aerodynamiikastakin...
Asseri tempaisi Lappeenrannassa maililla parikolme viikkoa sitten tauluun 307 kmh ! Tuloksella sijoittuu sijalle 10 autoissa, Suomessa ajetut. Ja suorituksen arvoa nostaa että se on ajettu box-mustangilla ! Asserin moottori Corvetteen tai Porsseen niin menee 350 kmh..
Kennebellin sivuilla on muuten muutama uuskoppanen ahdettu modulaari jolla ajettu yli 200 mph maililla...ei tartte välttämättä olla kirjekuoren korkuinen korvette kirjekyyhkyn aerodynamiikalla jos vain woimaa riittää !
Joo kyllähän auto kun auto sen 300km/h ottaa kunhan voimaa on tarpeeksi.
Tuo taisi 387km/h ottaa mailille.
Mutta spekulaatio, pystyisikö Mustangilla tai jollakin muulla jenkkiautolla vapaastihengittävällä moottorilla ja pumppubensalla ylittämään ton 300km/h Suomessa? Kun käsittääkseni se SIX-5(?) rek. Corvette ja tuo Futuragen auto edustavat nopeimpia jenkkiautoja Suomessa, ilman ahdinta tai ilokaasuja.
Prätkäpuolellahan tuo on kohtuu easy-juttu, eräs gixxeristi ajoi tänä kesänä Porissa (WEST COAST MC) 28.7. järjestetyssä tapahtumassa varttimailin vapaastihengittävällä(pumppubensa) -07 1000 gsx-r:llä 8,920s/257km/h. Sama kaveri maililla +200mph. Tehoa pyörässä jonkin verran yli 200hp käsittääkseni.
SMR kirjoitti:Mutta spekulaatio, pystyisikö Mustangilla tai jollakin muulla jenkkiautolla vapaastihengittävällä moottorilla ja pumppubensalla ylittämään ton 300km/h Suomessa? Kun käsittääkseni se SIX-5(?) rek. Corvette ja tuo Futuragen auto edustavat nopeimpia jenkkiautoja Suomessa, ilman ahdinta tai ilokaasuja.
Jo '60-luvulla oli tehtävissä vapari Ford tai Mopar tai GM jolla tuo maaginen 200 mph oli saavutettavissa. Suomessa on jo monta autoa jotka pystyvät tuohon moottorinsa tehoreservin puolesta. Tuollainen selkeä 300 kmh puhkaisu maililla tarkoittaa äkkiä 800 hv tehoreserviä. 700hv V40 volvossa riittää nopeuteen 300 kmh seisovalla maililla. 5 litran vapari joka tuottaa 900 hv niin on katuautossa utopiaa, mutta kisapajalla toteutettavissa, kustannukset ovat ehkä korkeat ja odotettu käyttöikä verrattain lyhyt. Sitä saa myös ostettua +1600 hv vaparimoottoreita, jotka käyvät Fordin kaavelille, eli 820 cid Boss koneita... joo tehtävissä on, huoltoväli on vähempi kuin 20.000 km... Noita näkee ihan kohtuu hinnoilla esim. RAcing Junkilla. Nuokin ottavat 8500 rpm tauluun, on siellä varmaan jytinät kohdallaan.
Suomessa ei ole näitä +800 hv katiskoja tehtyinä pro touring kuosiin tai siten, että niissä välitykset riittäisivät puhkaisemaan 300 kmh seisovalla maililla. Yleensä ne ovat enempi tai vähempi suunnattu kyläkuovitteluun tai muuten vartin mittaamiseen eli useimmiten tiheä perävälitys ja 2-3 vaihteinen automaatti jatkona - yleensä huiput 200-230 kmh riippuen paljonko kone näkee jenkaa. Tälläisiä autoja on kyllä rakenteilla, esim. pohjanmaalla (moni tietää ketä tarkoitan - renkaat vaan tosin turhan leveät 200 mph puhkomiseen) ja muuallakin maassamme. Kaverin 1-gen Camaro otti 300 kmh tauluun jo 90-luvun puolessa välissä, kireähköllä +800 hv letukan 454 cid pohjaisella moottorilla, +8000 rpm taulussa ja 3v automaatin kanssa - mitäkö olisi seisovalla maililla kulkenut - en tiedä. Se oli kova laite, siinä oli aikansa parhaimpia kisa kansia mitä 454 cid mottiin sai.
Minun resepti tälläiseen huvitteluun olisi iso ja vääntävä moottori, 850-900 hv huipputeho 7000 rpm, 572-605 cid, 5 vaihteinen manuaali tiheällä 0,80-0,82 vitosella - tämä välitys ja rengaskorkeus huomioiden tähän sopiva perävälitys, jolla vitosen glory vedossa 300 kmh ylittyisi tyyliin 6200 rpm. Esim. 850 hv 605 cid vastaa 425hv 302 cid mottia, joten viritysastekin on raikas vaan ei tymäkkä vielä. Helpoiten tulisi ehkä jollakin tainnutetulla vanhalla 500 cid prostock motilla, johon jatkoksi vaan passelit kalikat.
kaara91 kirjoitti:Tälleen se pitäs lähtee, vaikka alussa vähän prötääkin.
Joo, vähän prötää koska ahtoja selvästi rajoitetaan alussa, hukkaportit auki.
Muutoin noista koneista jolla tuota +200 mail/h voisi yrittää olisi nyt myyissä ja mielestäi erittäin kohtuuliseen hintaan. Eikä isolohkon paino olisi rasitteena. Tuo kone nokalle ja siten valitsemaan sopivaa vaihteisto perä ja rengas yhdistelmää niin vauhtia kyllä riittää. Tuo kone on juuri sopivasti sisään ajettu ja vaatii vain käskijää.
Tehoa tuossa konessa on laskelmieni mukaan noin 700 – 750 hp/7000rpm, vääntöä noin 650 – 700 lbs/ft/5000rpm. Ei paha vapariksi. Eikä kanget tule pihalla vaikka vähän ylikierroksilla kävisi. http://www.mustangclub.fi/board/viewtop ... 17&t=11735
kaara91 kirjoitti:
Tehoa tuossa konessa on laskelmieni mukaan noin 700 – 750 hp/7000rpm, vääntöä noin 650 – 700 lbs/ft/5000rpm.
Mitäköhän softaa tai laskentaa on käytetty? Olen vaan tottunut, että jos Kno1 (kuka ei ole hv:sta puhunut) tai Mexico tehoja spekuloi, niin täytyy olla parametrit selvillä ja luotettavaakin luotettavampi softa. Mun mielestä ainoa oikea lukema tulee joko dynosta (tai varttimailin loppunopeus vs. auton paino perusteella). Sitten älkää käsittäkö minua väärin, kyseessä on varmasti suomen tehokkain ja kevein FE moottori.
kaara91 kirjoitti:Näitä tehoja ja nopeuksia spekuloitaessa mailille täytyy muistaa, että neljännes mailin ja mailin loppunopeuksien ja tehon suhde muuttuu selvästi auton Cv kertoimen mukaan, koska ilmanvastuksella rupeaa olemaan suuri merkitys lopputulokseen maililla verrattuna 1/4 saatuihin arvoihin. Hyvin aerodynaamiset korimuodot vetävät maililla vääjäämättä helposti potin vajaatehoisenakin huono koppaselta muskeliveljiltään.
Aamen. Varttimaililla voima ratkaisee, sillä 400m matkalla meidän huussit saavuttavat 180-220 kmh loppunopeuksia, jossa ei ilmanvastus vielä näyttely aivan kauheaa roolia. Nopeuden noustessa +250 kmh alkaa näkyä selkeää puutumista vehkeissä. Ymmärrän tokin nopeuden neliön ja tunnen sen vaikutuksen niin ilmanvastukseen, teho&väännön tarpeeseen kuin jarrutusmatkaankin. Maililla ilmanvastuksen merkitys on selkeästi suurempi, matkaakin on neljä kertaa enemmän.
Se on muuten hämmentävää miten vähän lähdöllä on merkitystä varttimailin loppunopeuteen. Selkeästi suurempi merkitys on aikaan epäonnistuneella lähdöllä. Sanotaanko 12-14s autossa epäonnistunut lähtö voi vaikuttaa +- 3 kmh loppunopeuteen, ajassa merkitys voi olla 1,5-2,5 sekuntia - loppunopeus vain on ja pysyy lähes samana. Viimekesänä tikattiin tutun autolla 6 lähtöä putkeen, lähtö tapahtuma vaihteli hyvästä kauheaan sutimiseen ja loppunopeus vaihteli +- 2 kmh ollen n. 175 kmh. Paras lähtö 60 ft valossa kaatui 2-3 vaihdon tyrimiseen
Itteasiassa ei mailillakaan ole niin väliä lähtötapahtumalla. Todennäköisesti tuo GT:n startti on ihan tietoisesti tuollainen veltto, kuten aika monella muullakin mailin kisaan tehdyllä laitteella. Futuragen kanssa tuota joskus painittiin ja Ville sanoo, että mitä hitaampaa kiihdyttää alun, niin sitä pidempää on aikaa kiihdyttää huippunopeuteen.
Joo, kiihtyvyyden paradoksihan on siinä, että mitä nopeammin laite kiihtyy sitä vähemmän aikaa sillä on kiihtyä
Tämä selittää ton varttimailin loppunopeuden vs. ajan " epäsuhdan" - usein huonomman ajan lähdössä on loppunopeus kuitenkin parempi.
Mutta on otettava myös huomioon se seikka, että slicksit vaikkapa 0,8 barin paineella, joilla saavutetaan hyvät ajat, on vierintävastukseltaan normi radiaalia suurempi. Tämä selittää myös osaltaan tota aika / loppunopeus -jutskaa.
Asiasta toiseen, mailinkin ajoa silmälläpitäen : Asserin Fox saa osakseen melkoista päivittelyä talven aikana. Painoa lähtee keulalta mm. putkikelkan ansiosta ja moottori saa uudet AFR 225 Renegade-kannet nykyisten Edelbrock Performer ( ! ) kansien sijaan.
