FFreak kirjoitti:Mitä noiden lisäks kannattais hankkia et homma toimis? 1. Nokka? 2. Nostajat? 3. Keinuvivut? 4. Työntötangot? 5. Jakopää? 6. Kannenpultit? 7. Tiiv.sarja tottakai!
1. Kun kannet ovat viriä ja imusarja/pakosarjat myös niin tokihan pienestä vakionokasta kannattaa ylöspäin ponnistaa
2. Uuden nokan vaihdon yhteydessä AINA uudet nostajat varsinkin laahaavissa koneissa
3. Voit käyttää vanhat jos väkisin haluat. Samallahan sinne helposti menee rullakeinut joko 1.6 tai 1.7 vipusuhteella, riippuen mitä haluaa *kts. mitä alempana kirjoitan pedestaaleista
4. Työntötangot menevät uusiksi joka tapauksessa
5. Tuplarullajakopää ei ole kallis investointi tässä rytäkässä
6. Jep, ARP.
7. Toki
FFreak kirjoitti:Pitäiskö mitata vielä jotain et osaatte neuvoa, tai jotain?
Kyllä. Jotta voisit oikeasti paneutua nokan valintaan niin pitää mitata todellinen puristussuhde. Tarvitse tiedot:
- männässä oleva palotila cc
- dekkikorkeus
- kannen palotila cc
- iskun pituus (varmistaa, että on 289, 302 tms.)
Lisäksi tarvitset tietää porauksen (taitaa sinulla olla 4.030), sekä kannentiivisteen reiän halkaisijan (käytä 4.100") sekä kannentiivisteen paksuuden (esim. 0.041"). Kun todellinen puristussuhteesi on selvillä, voit alkaa katsella sopivaa nokkaa siihen. Tai suunnitella muutosta puristussuhteeseen, ja vilkuilla hieman rytäkämpiä nokkia (pitäen mielessä venajousien arvot tai ymmärtäen, että ne on mahdollisesti uudistettava nokan uudistuksen yhteydessä, tästä vähän alempana).
FFreak kirjoitti:Mites kierrosalue? Onko se käytön mukaan vai miten?
Kierrosalue ja moottorin luonne paljastuvat mm. puristussuhteen ja nokan lopullisten arvojen mukaan. Valinnoillasi siis voit siihen suoraan vaikuttaa.
FFreak kirjoitti:Siis, käykö nuo rautakansien keinuvivut pinnapultteineen suoraan? Vai hommaanko uudet?
Jep, käy. Silti suositellaan rullakeinuja, sekä haluttaessa studikonversiota *kts. lisää alla
FFreak kirjoitti:Entä mites tiedän tönärien oikean pituuden? Ja mikä on oikea välys, kun en hitto hoksannut kokeilla ennenkö otin kannet irti, (muistelisin näistä olleen jutustelua joskus aiemmin)?
Pedestaaliratkaisussa oikean työntötangon pituuden määrittäminen on hiukkasen hankalampi juttu ja vaikeampi selittää lyhyesti ainakaan. Hydraulinokalla välys on tietysti nolla, mutta siellä on sellainen suure kuin preload. Pedestaalissa se määritellään keinun pultin kierrosten lukumäärällä pisteestä A pisteeseen B. Koitan selittää:
Piste A: kohta, jossa keinuvivun pultista kierrettäessä
työntötangosta juuri häviää päittäisvälys (klappi, siis ei ole yhtään liikkumavaraa enää keinuvivun ja nostajan välissä mutta nostaja ei ole vielä yhtään painunut kasaan)
Piste B: kohta, jossa
pedestaali pohjaa eli keinun pultti on kierretty kiinni.
Näiden pisteiden välissä pitää olla n. 0,8 - 1,75 kierrosta kienuvivun pultissa (per Tom Monroen SBF-kirja), mielellään tuolla alarajalla tai luokkaa 1 kierros. Jotta tähän päästään, täytyy työntötangon pituus olla oikea. Jos kierroksia on vähemmän kuin speksi, on tanko liian lyhyt, jos taas enemmän on se liian pitkä. Kun osat kuluvat, kierrosten määrä kasvaa, ja lopulta preload on poistunut ja kalkatus alkanut. Kannen vaihto, kansipinnan hionta ja dekkipinnan hionta muuttavat tarvittavaa tangon pituutta, ja myös nostajan ja kienuvivun vaihto toisen merkkiseen tai jopa vain toiseen samanlaiseen sarjaan saattaa vaikuttaa asiaan. Mittauksessa apuvälineenä käytettään erikoisvalmisteista kierteellä varustettua työntötankoa, jonka pituutta voidaan muuttaa.
FFreak kirjoitti:Pedestial typpiset tarttis olla. Käykös 1.6 vipusuhteella olevat?
Siis taas kyllä, ja täsmennyksenä että 1.6- ja 1.7 -vipusuhteella olevia on saatavilla. 1.6 se normaali. MUTTA, pedestaalin pultti voi koitua heikoimmaksi lenkiksi kun nokkaa lähdetään muuttamaan jyrkemmäksi ja jousipaineta isommaksi. Siksi monesti pedestaalikannet konvertoidaan studeille, ja käytetään normaaleja studiin kiinnitettäviä keinuvipuja. Työntötangon mittausproseduuri muuttuu toisenlaiseksi, ja suurella todennäköisyydellä venakopat on vaihdettava korkeammiksi tai käytettävä korotuspalaa.
FFreak kirjoitti:Jouset kansissa n.240 pounds.
Tässä viittaavat tod. näk. venttiilin aukipaineeseen, mutta mistähän sen voisi tietää tietämättä nokkaa? Tai sitten arvo on annettu valmistajan speksaamalle maksiminostolle nokassa. Mittaa jossakin jousen asennuskorkeus (lienee luokkaa 1.750"-1.900", tarkasti mitataan tynnyrimikrometrillä, jotkut mittaavat sinne päin työntömitalla), sitten jousipainemittarilla asennuspaine tuolle korkeudelle, sekä coil bind (jousen pituus täysin kokoon painettuna). Näillä tiedoilla pystyt haarukoimaan jo kansissasi olevien jousien sietokykyä nokalle, sekä asteiden että noston suhteen.
FFreak kirjoitti:Olisko palotila 58?
Mittaa tämä asia niin tiedät varmaksi.
FFreak kirjoitti:Onko tuo nokan sisään ajo todella niin tarkka kun tuolla aiemmassa keskustelun ohjeessa oli? Et meneekö miten helposti ketuiks? Mietin sitä rullanokkaa sen takia.?
Monella taitaa olla mennyt ja miksi riskeeraisi koko tehtyä työtä vain oikaistakseen tämän asian? Proseduurin mukaan ja esim. Compin #159 lisäaineet koneessa niin ei ainakaan voi syyttää sisäänajoa jos jotain meni vikaan.
).
Ja ovat he siellä sitä varten että estävät varsinaisten jousien resonointia elikkäs värinää. Eli nou hätä, ei oo tuplajousia.
