Vinkkejä/tietoa? (viriä).

[Arto65FB]

Olisko se jotain 292 .030 porauksella.

Tehot ja vääntö melkein kun mulla, suunnilleen samanlaisella paketilla.

Toi Y-kansi ei ole mikään huippu pakopuoleltaan, toki parempi kuin vakio, mutta silti taitaa tykätä, että pakopuolella on pikkaisen enemmän asteita.

Nokkaa valittaessa on ensin päätettävä tuleeko laahuri vai rulla. Sitten valitaan haluttu kireysaste. Paljonko nostoa noi Y-kansien jouset kestää? Jos vaan vaihdat laahaavan nokan hieman pirteämpään, selviät halvallemmalla kuin joku ratakireä solid retrofit rulla. Minä ehdottaisin laahaavaa nokkaa aukiolot imu 210-220 ja pako 215-225 .050 nostolla ja nostoa siinä .5" tienoille. Jos vipat eivät ole pahasti kuluneet, niin voit toki niitäkin käyttää, koska ne voit vaihtaa myöhemminkin.

Jakopään ketjun kunnon voit tarkastaa Corralissa olleen jutun mukaan. Tai sitten vaihtaa suoraan, koska jakopään kopan avaaminen on taas jo vähän työläämpää kuin venakoppien irrotus.

Kun kasaat konetta ei vakiokansilla, niin mittaa tarvittava työntötankojen pituus.

Kannenpultit ei paljon maksa, uusi suosiolla.

[MONTTU]

Y-Kansilla pärjää kyllä mukavasti, oma 347 tuotti Eagle Racingin moottoridynossa 388hp/533Nm. Pari pikku juttua kuitenkin:

- Pikku hieronta on paikallaan, imupuolen seetin "saattokoneistus" jättää kanavaan terävän kulman sisäkaarteen puolelle. Helppo pyöristää kotioloissakin. Samoin seeti on vähän syvällä palotilan alumiinissa, ensimmäinen 1,5mm nostoa ei avaa virtauspinta-alaa juurikaan. Edelleenkin helppoa viistää kotikonstein. En tiedä auttoiko mutta tuli parempi mieli.
- Venttiilin jouset ovat suunniteltu FRP:n omille loivaramppisille nokille ( paljon 0mm lift asteita nostoon nähden ). Ainakaan Comp Camsin XE274H nokalle eivät riitä alkuunkaan. Kansissa on single jouset ja tuplajousia ei sinne ilman isoja koneistuksia saa. Letukan isolohkon Comp Cams jousista löytyi kutenkin arvot täyttävät jouset ( Compin camsin help sanoi ettei heillä ole sopivia, kun sitten ehdotin jousia jotka olin kaivanut luettelosta kaveri oli hetken hiljaa ja sanoi että goddamn näähän on täydelliset tolle nokalle ).
- Puristus tuli 347 koneessa 0,2mm yli deckin ajetuilla flat top männillä 10.5:1 nurkille millin paksulla pahvilla ( mennään hämärän rajamailla matalilla keikkuvilla stroker männillä ). 302 moottorissa puristus jäänee ysin nurkille ( ei kuitenkaan pöllömpi miedolla nokalla ).

FRP:llä oli aikanaan 360hp 351cid crate engine näillä kansilla 9:1 puristuksella ja varmasti ilman kannen siivouksia. Kyllä 302 konella pääsee varmasti mukavasti kolmensadan paremmalle puolelle.

[FFreak]

Kiitokset kommenteista ja ohjeista. Konehan oli 302:n eli tuleeko siitä sitten 305:n?

Nuo nokan asteet on hyvää tietoa. Vaihtoehtojahan on paljon niin nyt osaa vähän katsoa minkälainen saataisi olla sopiva. Tosin vieläkin on valinnanvaraa aikalailla. Mites kierrosalue? Onko se käytön mukaan vai miten? Mietin vaan et osuis kerralla oikea nokka ettei mieti myöhemmin et mites sittenki jos olis ottanu sen kireemmän/löysemmän.

Siis, käykö nuo rautakansien keinuvivut pinnapultteineen suoraan? Vai hommaanko uudet?

Entä mites tiedän tönärien oikean pituuden? Ja mikä on oikea välys, kun en hitto hoksannut kokeilla ennenkö otin kannet irti, (muistelisin näistä olleen jutustelua joskus aiemmin)?

Täytyy kysellä kun ei vielä ole kokemusta muista kuin tuhnuksen ohc:sta.

Montulle kans kiitti kommenteista. Ei nyt ihan race konetta ole tarkoitus tehdä, mut sellanen pultataan kiinni ja katotaan paljonko tuli lisää. Vinkit on aina hyviä tietää. Kannattaahan se yrittää saada halpoja lisä poneja. Noihin venttiilin jousiin kommentoin et mites kun mun kansissa on tuplajouset. Uloimmat pyöreät ja sisällä litteät harvemmalla kierteellä.

[Drummer]

Noihin venttiilin jousiin kommentoin et mites kun mun kansissa on tuplajouset. Uloimmat pyöreät ja sisällä litteät harvemmalla kierteellä.

Ne litteät jouset eivät ole varsinaisesti jouset ensinkään, vaan dampperit Ja ovat he siellä sitä varten että estävät varsinaisten jousien resonointia elikkäs värinää. Eli nou hätä, ei oo tuplajousia.

Enpä tiennyt minäkään moista ennenkuin koneenrakentajalle ääneen ihmettelin että mitkäs nää litteet jouset sitten on

[2065]

on ne ihan hyvä olla

[Antti66HT]

Kiitokset kommenteista ja ohjeista. Konehan oli 302:n eli tuleeko siitä sitten 305:n?

Nuo nokan asteet on hyvää tietoa. Vaihtoehtojahan on paljon niin nyt osaa vähän katsoa minkälainen saataisi olla sopiva. Tosin vieläkin on valinnanvaraa aikalailla. Mites kierrosalue? Onko se käytön mukaan vai miten? Mietin vaan et osuis kerralla oikea nokka ettei mieti myöhemmin et mites sittenki jos olis ottanu sen kireemmän/löysemmän.

Siis, käykö nuo rautakansien keinuvivut pinnapultteineen suoraan? Vai hommaanko uudet?

Entä mites tiedän tönärien oikean pituuden? Ja mikä on oikea välys, kun en hitto hoksannut kokeilla ennenkö otin kannet irti, (muistelisin näistä olleen jutustelua joskus aiemmin)?

Täytyy kysellä kun ei vielä ole kokemusta muista kuin tuhnuksen ohc:sta.

Vaihtaisin keinuvivut. Olikos noi y-kannet pedestialtyyliset, vai onko niitä stud mount tyylisinäkin?

Työntö tangon pituuden voit tarkistaa vasta kun keinuvivut, nostajat ja siten myös uudet kannet on paikallaan. Onhan tuollaisia y kantisia pikkulohkoja varmaan ennenkin rakennettu, joten hyviä arvauksia voisi löytyä.

"Oikea" nokka akseli määräytyy hyvinkin pitkälti kansien arvojen ja puristus suhteen mukaan.

Kataloogista arvaamalla voi osua hyvin tai hyvin huonosti. Oleellista olisi esim. dynaamisen puritussuhteen hakeminen kohdalleen.

[FFreak]

Kommenteista kiittää hän. Pedestial typpiset tarttis olla. Käykös 1.6 vipusuhteella olevat?
Jouset kansissa n.240 pounds. Olisko palotila 58? Intake port volume 160cc, exhaust port volume 53cc.
Machined for 1.94" intake and 1.54" exhaust valve diameters. Nuo lihavoidut tiedot M-6049-y303 kansista, mulla M-6069-y303. Et ei kai eroa ole?

Epäilisin puristuksien olevan sen 9. Eli vakio .030 ylikoon mäntä. Takuuseen en kyllä mene mut siltä vaikuttais kun tuntuu kaikki muukin olevan vakiota. Lukuunottamatta peltisatsit ja nelireikäinen.

Onko tuo nokan sisään ajo todella niin tarkka kun tuolla aiemmassa keskustelun ohjeessa oli? Et meneekö miten helposti ketuiks? Mietin sitä rullanokkaa sen takia.

Osaisko joku näiden perusteella jo ehdottaa jotain tiettyjä osia?

[PeteP]

Onko tuo nokan sisään ajo todella niin tarkka kun tuolla aiemmassa keskustelun ohjeessa oli? Et meneekö miten helposti ketuiks? Mietin sitä rullanokkaa sen takia.

Ei sitä kannata pelätä, sen kun tekee ohjeita noudattaen niin hyvä tulee, tuosta menetelmästä on ollut juttua täällä ja overdrivellä paljonkin

[FFreak]

No ei kovin paljoa ole ehdotuksia tullu. Itse tossa kattelin ja löysin 5 ehdokasta uudeksi nokaksi.

Cranelta:
Part number 363901 Grind number H-260-2
Part number 363512 Grind number Z-268-2
Part number 363502 Grind number Z-256-2

CompCams:
268H ja XE262H

Ehdotuksia otetaan vastaan. Edellä mainittujen tietojen lisäksi sen verran et satasen vauhdissa kierroksia on n.2500.
Muut osat osaa varmaan vauhtiputkan myyntitykki neuvoa? Muitakin neuvoja remontin korjuuseen otetaan vastaan ettei tulis opittua kaikkea kantapään kautta. Onneks ei kuitenkaan peukalo ole väärässä paikassa.

[Fastback]

Kiitokset kommenteista ja ohjeista. Konehan oli 302:n eli tuleeko siitä sitten 305:n?

306 cid.

[GT-350]

Mitä noiden lisäks kannattais hankkia et homma toimis? 1. Nokka? 2. Nostajat? 3. Keinuvivut? 4. Työntötangot? 5. Jakopää? 6. Kannenpultit? 7. Tiiv.sarja tottakai!

1. Kun kannet ovat viriä ja imusarja/pakosarjat myös niin tokihan pienestä vakionokasta kannattaa ylöspäin ponnistaa
2. Uuden nokan vaihdon yhteydessä AINA uudet nostajat varsinkin laahaavissa koneissa
3. Voit käyttää vanhat jos väkisin haluat. Samallahan sinne helposti menee rullakeinut joko 1.6 tai 1.7 vipusuhteella, riippuen mitä haluaa *kts. mitä alempana kirjoitan pedestaaleista
4. Työntötangot menevät uusiksi joka tapauksessa
5. Tuplarullajakopää ei ole kallis investointi tässä rytäkässä
6. Jep, ARP.
7. Toki

Pitäiskö mitata vielä jotain et osaatte neuvoa, tai jotain?

Kyllä. Jotta voisit oikeasti paneutua nokan valintaan niin pitää mitata todellinen puristussuhde. Tarvitse tiedot:
- männässä oleva palotila cc
- dekkikorkeus
- kannen palotila cc
- iskun pituus (varmistaa, että on 289, 302 tms.)
Lisäksi tarvitset tietää porauksen (taitaa sinulla olla 4.030), sekä kannentiivisteen reiän halkaisijan (käytä 4.100") sekä kannentiivisteen paksuuden (esim. 0.041"). Kun todellinen puristussuhteesi on selvillä, voit alkaa katsella sopivaa nokkaa siihen. Tai suunnitella muutosta puristussuhteeseen, ja vilkuilla hieman rytäkämpiä nokkia (pitäen mielessä venajousien arvot tai ymmärtäen, että ne on mahdollisesti uudistettava nokan uudistuksen yhteydessä, tästä vähän alempana).

Mites kierrosalue? Onko se käytön mukaan vai miten?

Kierrosalue ja moottorin luonne paljastuvat mm. puristussuhteen ja nokan lopullisten arvojen mukaan. Valinnoillasi siis voit siihen suoraan vaikuttaa.

Siis, käykö nuo rautakansien keinuvivut pinnapultteineen suoraan? Vai hommaanko uudet?

Jep, käy. Silti suositellaan rullakeinuja, sekä haluttaessa studikonversiota *kts. lisää alla

Entä mites tiedän tönärien oikean pituuden? Ja mikä on oikea välys, kun en hitto hoksannut kokeilla ennenkö otin kannet irti, (muistelisin näistä olleen jutustelua joskus aiemmin)?

Pedestaaliratkaisussa oikean työntötangon pituuden määrittäminen on hiukkasen hankalampi juttu ja vaikeampi selittää lyhyesti ainakaan. Hydraulinokalla välys on tietysti nolla, mutta siellä on sellainen suure kuin preload. Pedestaalissa se määritellään keinun pultin kierrosten lukumäärällä pisteestä A pisteeseen B. Koitan selittää:
Piste A: kohta, jossa keinuvivun pultista kierrettäessä työntötangosta juuri häviää päittäisvälys (klappi, siis ei ole yhtään liikkumavaraa enää keinuvivun ja nostajan välissä mutta nostaja ei ole vielä yhtään painunut kasaan)
Piste B: kohta, jossa pedestaali pohjaa eli keinun pultti on kierretty kiinni.

Näiden pisteiden välissä pitää olla n. 0,8 - 1,75 kierrosta kienuvivun pultissa (per Tom Monroen SBF-kirja), mielellään tuolla alarajalla tai luokkaa 1 kierros. Jotta tähän päästään, täytyy työntötangon pituus olla oikea. Jos kierroksia on vähemmän kuin speksi, on tanko liian lyhyt, jos taas enemmän on se liian pitkä. Kun osat kuluvat, kierrosten määrä kasvaa, ja lopulta preload on poistunut ja kalkatus alkanut. Kannen vaihto, kansipinnan hionta ja dekkipinnan hionta muuttavat tarvittavaa tangon pituutta, ja myös nostajan ja kienuvivun vaihto toisen merkkiseen tai jopa vain toiseen samanlaiseen sarjaan saattaa vaikuttaa asiaan. Mittauksessa apuvälineenä käytettään erikoisvalmisteista kierteellä varustettua työntötankoa, jonka pituutta voidaan muuttaa.

Pedestial typpiset tarttis olla. Käykös 1.6 vipusuhteella olevat?

Siis taas kyllä, ja täsmennyksenä että 1.6- ja 1.7 -vipusuhteella olevia on saatavilla. 1.6 se normaali. MUTTA, pedestaalin pultti voi koitua heikoimmaksi lenkiksi kun nokkaa lähdetään muuttamaan jyrkemmäksi ja jousipaineta isommaksi. Siksi monesti pedestaalikannet konvertoidaan studeille, ja käytetään normaaleja studiin kiinnitettäviä keinuvipuja. Työntötangon mittausproseduuri muuttuu toisenlaiseksi, ja suurella todennäköisyydellä venakopat on vaihdettava korkeammiksi tai käytettävä korotuspalaa.

Jouset kansissa n.240 pounds.

Tässä viittaavat tod. näk. venttiilin aukipaineeseen, mutta mistähän sen voisi tietää tietämättä nokkaa? Tai sitten arvo on annettu valmistajan speksaamalle maksiminostolle nokassa. Mittaa jossakin jousen asennuskorkeus (lienee luokkaa 1.750"-1.900", tarkasti mitataan tynnyrimikrometrillä, jotkut mittaavat sinne päin työntömitalla), sitten jousipainemittarilla asennuspaine tuolle korkeudelle, sekä coil bind (jousen pituus täysin kokoon painettuna). Näillä tiedoilla pystyt haarukoimaan jo kansissasi olevien jousien sietokykyä nokalle, sekä asteiden että noston suhteen.

Olisko palotila 58?

Mittaa tämä asia niin tiedät varmaksi.

Onko tuo nokan sisään ajo todella niin tarkka kun tuolla aiemmassa keskustelun ohjeessa oli? Et meneekö miten helposti ketuiks? Mietin sitä rullanokkaa sen takia.?

Monella taitaa olla mennyt ja miksi riskeeraisi koko tehtyä työtä vain oikaistakseen tämän asian? Proseduurin mukaan ja esim. Compin #159 lisäaineet koneessa niin ei ainakaan voi syyttää sisäänajoa jos jotain meni vikaan.

[FFreak]

Kiitokset suuret ohjeistuksesta ja neuvoista ja siitä kun jaksoit moisen määrän kirjoitella! On paljon hyödyllistä asiaa. Ajattelin pelkästään pulttaa kiinni tehoja, mutta eipä se ihan yksinkertaista taida ollakkaan. Paitsi jos laskee virityksen onnistuneeksi jos tehot laskee vaan 50%! Tai saattaahan nuo jopa vähän nousta, mut varmasti paremmin tekemällä vähän työtä asian eteen. Eipä kai auta muu kun yrittää saada mittailtua jotain. Vooi hitsin hitsi.

[2065]

hyviä neuvoja olet saanut. Jos vain maltti riittää niin niitä seuraamalla saat kyllä kasattua järkevän kokonaisuuden.
Puristussuhteen laskeminen ja tarvittaessa sen lisääminen. Siihen sopiva nokka-akseli ja venttiilinjouset niin olet
oikeilla jäljillä. Jos valittu nokka on kovin "jyrkkäramppinen" niin kannattaa ehkäpä valita vähän valmistajan suosittelemia
venajousia jämäkämmät versiot.

[FFreak]

Kyllä, erinomaisia neuvoja. Ajatus oli et pidän alakerran tuollaisena mikä se on, samoin kannet ja muu mitä aiemmin olen luetellut. Olen tuuminut eli oletan puristus suhteen olevan se n. 9.0. Jos se heittää esim n. 0,5 puoleen tai toiseen niin onko sillä miten paljon vaikutusta esim. noihin nokka vaihtoehoihin mitä listasin? Ajattelin tästä koneesta kokeilla paljonko tehot lisääntyisi pelkästään pulttaa kiinni idealla. Mielessä paras vääntö siellä ajoalueella ja tehojen kasvu hengityksen parannuttua paremmalla nokalla. Mullahan on se 289 josta vois alkaa ajan kanssa viilaamaan tarkemmin tehoja. Vaikka ahtamalla tai jotain. Kuitenkin siten et myös kestäis ajoa.

Tosin iskunpituus on nyt helppo mitata, samoin kansien palotilojen koko varmaan löytyy jostain. Mäntien palotilan koko vähän hankalampi kun autossa paikoillaan. Kuitenkin noilla varmaan saa jo vähän suuntaa mitä puristukset vois olla?

[FFreak]

No niin, nyt tuli sen verran mittailtua konetta et tönärillä sain tulokseksi iskunpituudeksi 75,8mm joka taitaa olla se vakio 302:n 76mm eli 3`(oma mittausvirhe huomioon ottaen). Tällöin vakio puristussuhde olisikin se 8.0 eikä 9.0 mitä arvailin. Dekkikorkeudeksi sain 0,4mm noin! Vielä sit pitäis vielä mittailla/arvailla/etsiä tieto palotiloille ja kannentiivisteelle. Saako tuon viimeisen lie vanhan paksuuden mittaamalla? Tosiaan männästä otin kuvan jos jotain kiinnostaa arvailla tai osaa sen perusteella sanoa siitä jotain niin voin lähettää vaikka yv:n kautta omaan sähköpostiin, samoin löytyy kuva dyno lapusta.