Nelilinkistä mutkissa

[Arto65FB]

Nyt vaan yritän keräillä tietoja siitä, miten nelilinkki pitäisi tehdä niin, että ominaisuudet soveltuvat yhtä hyvin mutkaiselle kuin suorallekin baanalle.
Muuten, kokemuksia myös nelilinkeistä etenkin mutkaratakäytössä otetaan vastaan. Niin ja autohan oli se -68 cougar.....

Maailma on kolmiulotteinen ja neljä linkkiä on liikaa. Kolme akselin "sidettä" olisi parempi kun mutkaa mietitään. Suoralla nelilinkki on ok. Vaihtoehtoja on joko torque arm tai kolmilinkki. Se kolmas "side" on se sitten alapuolella kuten torque arm tai yläpuolella kuten three link hoitaa akselin kiertymistä aiheuttavat voimat ja siihen ei tarvita kuin yksi.

[KooKoo]

No sen verran on jo mullekin selvinnyt, että jos mutka-ajo on pääosassa, nelilinkki ei välttämättä ole paras, siis välttämättä. Sen verran aion pitää painotuksen kuiteskin suoraan ajossa, että nelilinkki taitaa alle tulla, varsinkin kun tuo kolmilinkin geometria on sen verran mutkikas, että silloin olisi pakko ottaa valmis satsi. Torque arm alapuolisine tukineen sopii kuvioon muuten vaan huonosti. Mutta mites siitä nelilinkistä saadaan "ratakelpoinen"? Wattsin linkillä ainakin sivuttaistuki toimii molempiin suuntiin samalla tavalla. Kallistuksen vakaaja täytyy saada mahtumaan mukaan myös. Mitäs noiden coilovereiden valinnan ja sijoituksen kanssa pitäis ottaa huomioon...?

[1969]

Nelilinkin saanee rata-ajoonkin hvyin toimivaksi, kunhan nivellyksissä on riittävästi liikkumavaraa (esmes isokulmaiset pallonivelet). Jos nivelet eivät vastusta liikettä, niin akseli ei tiedä tuetaanko sitä yhdestä keskelle sijoitetusta vai kahdesta symmetrisesti reunoille sijoitetusta pisteestä.

Itseäni kiinnostaisi se Jaguarin C-typen epäsymmetrinen kolmilinkki, jonka voi tehdä joko ylä- tai alapuolisella kolmannella linkillä. Taisinpa joskus virittää Excel-taulukonkin kiinnityspisteiden laskemiseen. Ensimmäisenä ratkaisua käytti Ramchargers porukka 50-luvlla varttimaililla. Ratkaisu vaan kiellettiin ylivoimaisuutensa takia. Jagge oli viimeinen jäykällä akselilla ja avoimella perällä voittanut LeMans auto.
Ripustuksen ideana on laskea jousitusgeometria siten, että auto ei kiihdytettäessä niiaa, nosta perää, eikä kierry pituusakselinsa ympäri.

[KooKoo]

Asiaa nyt kanssa jo hieman enemmän tutkittuani oon aika vakuuttunut siitä, että kyllä nelilinkin saa radallekin taipumaan. On vaan otettava huomioon, että linkkien kulmissa on oltava tarpeeksi säätövaraa, jotta instant center saadaan haluttuun paikkaan. Ja tuo mainitsemasi nivelten liikkuvuus on tarpeen, jotta bindingin vaikutuksia saadaan minimoitua. Kuinka tuo sitten käytännössä onnistuu, alkaa mullekin selvitä parin kuukauden sisällä, kun alan cougarin alustaa kasailla. Laitanpa sitten kokemuksista tietoa, oli ne sitten huonoja tai vieläkin huonompia....

[Arto65FB]

Yksi vaihtoehto on Satchell-linkki, eli vähän kuin foksin peräntuenta. Satchell-linkissä vinot linkit on alapuolella. Vinolinkit määräävät roll center height, luullakseni.

Nelilinkin saanee rata-ajoonkin hvyin toimivaksi, kunhan nivellyksissä on riittävästi liikkumavaraa (esmes isokulmaiset pallonivelet). Jos nivelet eivät vastusta liikettä, niin akseli ei tiedä tuetaanko sitä yhdestä keskelle sijoitetusta vai kahdesta symmetrisesti reunoille sijoitetusta pisteestä.

Itseäni kiinnostaisi se Jaguarin C-typen epäsymmetrinen kolmilinkki, jonka voi tehdä joko ylä- tai alapuolisella kolmannella linkillä. Taisinpa joskus virittää Excel-taulukonkin kiinnityspisteiden laskemiseen. Ensimmäisenä ratkaisua käytti Ramchargers porukka 50-luvlla varttimaililla. Ratkaisu vaan kiellettiin ylivoimaisuutensa takia. Jagge oli viimeinen jäykällä akselilla ja avoimella perällä voittanut LeMans auto.
Ripustuksen ideana on laskea jousitusgeometria siten, että auto ei kiihdytettäessä niiaa, nosta perää, eikä kierry pituusakselinsa ympäri.

Bill Shopen kommentti
BillShope
Philippines Cowboy

Join Date: May 2002
Location: Orlando, FL
Posts: 128 Quote:
Originally posted by Rick Kean
Thanks Bill, but what about Euler?

Okay, Rick, you've forced me to take a closer look at this and, yes, I was incorrect in using a value of "4" for the end conditions. The use of bushings (rather than Heim joints) doesn't change the mode of failure.

Also, the tangent point value of L/k is too high for use of Euler's equations and the parabolic equations should be used. With your suggested length of 26 inches and my tubing size (2 inch OD with one eighth wall), the critical column force comes out to almost 36000 pounds (50k yield). This is still less than 3400 times 2 times 5, so my assumption that compressive column collapse is not a problem still holds.

The bottom line is that I would not go smaller than 2 inch OD with eighth inch wall and the thought of a threaded rod and adjustment nuts still would scare me away from the use of Heim joints. I've installed dozens of Heim joints and I know the problems of welding in the nut straight, keeping weld spatter out of the nut, etc., etc

Eikös se C-typen tuentakappale ollut vähän kuin semi-trailing arm jostain sierrasta. Bill Shope copsasi sen Ramchargereille, jos oikein muistan.
http://home.earthlink.net/~whshope/index.html

Ei kun lattia auki, ja naamioit sen ylälinkin etupään kunnon kyynärtueksi. Eihän siellä takapenkillä muutenkaan aikuiset viihdy. Mutta tuosta laskuri epäsymmetriseen kolmilinkkiin C-typen tapaan.
http://home.earthlink.net/~whshope/id5.html

[1969]

Täytyisi joskus leikkiä vaakojen kanssa ja katsoa mihin se painopiste päätyy kisakuormasssa. Alapuolisella kolmilinkillä luulisi menevän vähäisemmällä kirurgialla... No, en tiedä raaskisiko paloitella ollenkaan, kun nykyiselläänkin on jo kohtuullisen hauskaa kurmoottaa. No, onhan tässä loppuelämä aikaa sommitella.