Ford speksaa 351C kiertokankien sivuttaisvälykseksi 0.010-0.020" eli 0,25-0,51 mm ja kulumisrajaksi 0.023" eli n. 0,58 mm.
Tuli tuossa vastaan kiertokangenkauloilta alikokoon 0.010" hiottu akseli, jossa yhdellä kaulalla sivuttaisvälys on 0,85 mm eli 0.033". Laakerivälys on 0.015" molemmilla kiertokangilla, jotka tuolla kaulalla ovat.
Onko tuo 0,85 mm sivuttaisvälystä liikaa ja jos on niin miksi?
Kiertokankien sivuttaisvälys
Re: Kiertokankien sivuttaisvälys
Laitoin loputkin männät kankineen paikalleen ja toisellakin kaulalla sivuttaisvälys on sama 0,85 mm ja kahdella muulla 0,45 mm. Kaikissa kiertokangenlaakereissa välys 0.0015-0,0020" kuten haluttu.kaara91 kirjoitti:Samat välykset on näissä viimeisimmissä 5.0 koneissakin. En tiedä sitten mitä tuo ylimääräinen 27 satasta aiheuttaa. Jos kanget on suorat ja muut mitat sekä soikeudet sallituissa, vois kuvitella että cruisailukäyttöön rakennettu motti toimii vielä moitteetta. Onko kaikki kiertokanget muutoin mitoiltaan ok, mutta yksi kammenkaula sitten vain liian leveä. Koneistamoon soitto ja heidän lausunto vois antaa varmuuden, eli sellainen paikka missä näitä jenkkikoneita on hioskeltu enemmänkin..
Muistelen kyllä, että turha välys kammen kauloissa yleensä pistää vanhan kampiakselin sulattamoon, ellei sitten jostain löydy normaalista leveämpää kiertokankea.
Mietin asiaa ja tässä rakenteessa kiertokangen ohjaus kohtisuoraan kampiakselin ja männän välillä on kampiakselin homma kun männäntappi pääsee liikkumaan männässä 5 mm ja mäntä on käyntivälyksensä verran väljä sylinteriin, joten se ei ohjaa kiertokankea. Liian suuri sivuttaisvälys kampiakselilla voi päästää kiertokangen kallistumaan kangenkaulalla aiheuttaen reunakuormituksen laakerille. Suurempi laakerivälys pahentaa tilannetta kun suurempi kallistuminen on mahdollista sen myötä. Ja laakeri toimii parhaiten kun akseli ja pesä ovat yhdensuuntaiset, jolloin öljykalvo pysyy tasaisena mahdollistaen koko laakerin leveyden hyödyntämisen kuormituksen kantamiseen. Se, kuinka suuri merkitys tällä on, jää spekuloinnin varaan ellei kokemuksia ja tarkempaa tietoa asiasta löydy.
Kanget on mitattu aiemmin ja todettu suoriksi, jonkin verran niillä on ajettu sen jälkeen. Mietin myös että taitaa ajelumoottorissa toimia vaikka välystä on vähän enemmän. Pitkäikäisyys mielessä speksit kuitenkin alunperin määritetty ja silloin tällaisillakin asioilla on merkitystä.
Lopputulemana on toistaiseksi, että moottorin kasaus etenee. Kun kasaukseen/autoon asennukseen tulee tauko, otan arkena yhteyttä koneistamoon asian tiimoilta.
Re: Kiertokankien sivuttaisvälys
Koneistamon näkemys asiaan on, että tässä tapauksessa ylimääräinen sivuttaisvälys ei haittaa. Huonompi juttu olisi jos välys olisi liian pieni, jolloin vaarana on kiinnileikkaantuminen. Eli ei muuta kuin moottori nippuun ja ajoon.
Taitaa olla niin, että aiempi mietintä männänvälyksen ja kiertokankien sivuttaisvälyksen kautta aiheutetusta laakerin reunakuormituksesta ei käytännössä toteudu, koska männänvälys käynnin aikana on sen verran pieni, että kiertokangen kallistuma jää riittävän pieneksi.
Taitaa olla niin, että aiempi mietintä männänvälyksen ja kiertokankien sivuttaisvälyksen kautta aiheutetusta laakerin reunakuormituksesta ei käytännössä toteudu, koska männänvälys käynnin aikana on sen verran pieni, että kiertokangen kallistuma jää riittävän pieneksi.
- MrFairlane
- Aktiivi
- Viestit: 138
- Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:17
Re: Kiertokankien sivuttaisvälys
Räksterin moottoriin koneistettiin aikanaan kovat sivuttaisvälykset jotta roiskevoitelu toimisi paremmin sylinterin seinille.
Tosin motti on räjähtänyt jo ainakin kolme kertaa mutta tuskin sivuvälyksen takia.
Tosin motti on räjähtänyt jo ainakin kolme kertaa mutta tuskin sivuvälyksen takia.
'95 Mustang GT 302
'63 Fairlane 302
'59 Fairlane EFI 292
'63 Fairlane 302
'59 Fairlane EFI 292